Ympäristö- ja ilmastotekoja yritysarjen joka tasolla

Ilmasto <3 Yritykset -webinaarisarjan kuudennessa osassa tavoitteena oli tarjota pk-yrityksille tukea arjen ilmasto- ja ympäristötyön käytäntöihin. Yrityksille suunnattu koulutusluonteinen webinaari pohjautui kaupunkien käyttämään ekotukimateriaaliin ja sen soveltamiseen yrityksille. Tarkoituksena oli testata, miten kaupungin sisäistä osaamista ja koulutusmateriaalia voisi hyödyntää myös organisaation ulkopuolella.

Johdatus yritysten vastuullisuus- ja ilmastotyöhön

Tilaisuuden alussa Riitta Haapanen Kierivä Oy:stä johdatteli yritysten vastuullisuus- ja ilmastotyöhön. Haapanen taustoitti isoa kuvaa: mitä vastuullisuus on, miksi siihen tulisi kiinnittää huomiota. Haapanen kuvasi sitä, että vastuullisuus- ja ilmastoasioista puhutaan paljon ja yritykset ovat erittäin merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Liiketoiminnan kannattavuuden ja pitkäjänteisyyden kannalta on välttämätöntä ottaa vastuullisuus- ja ilmastoasiat huomioon, sillä asiakkaiden ja sidosryhmien vaatimukset ilmastoasioissa kovenevat. Vastuullisella toiminnalla halutaan kehittää myös yrityksen mainetta ja positiivista mielikuvaa. 

Alustuksessa edettiin ympäristövastuun kautta päästöihin – mistä yritysten päästöt koostuvat, miten niihin voi vaikuttaa ja mitä hyötyä siitä on. Haapanen kuvasi sitä, miten ilmasto- ja vastuullisuustyössä on tärkeää lähteä liikkeelle selvittämällä yrityksen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Tärkeintä on tunnistaa organisaation oman strategian ja omien tavoitteiden kannalta merkittävimpiä asioita - sidosryhmien odotuksia unohtamatta. 

Viime viikkojen tapahtumat maailmalla ovat osoittaneet, että riskienhallinta on todella tärkeää ja perustan on oltava hyvässä kunnossa. Päästöjen vähentäminen ei ole vain kilpailuetuasia, vaan päästöjen vähentämisellä on suoraan vaikutuksia yrityksen kustannuksiin. Omilla tuotteilla pyritään usein myös kasvattamaan asiakkaan vastuullisuutta. Puheenvuoron lopuksi Haapanen kuvasi sitä, miten ympäristötyössä lähdetään liikkeelle omien päästöjen kartoittamisessa. Päästöjä seuraamalla hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää ja omia tuotteita ja palveluita kehittämällä voidaan saada omaa hiilikädenjälkeä kasvatettua.

Tavoitteena energiatehokkuus

Seuraavissa puheenvuoroissa mentiin tarkemmin vielä käytäntöön, miten ilmastotyötä tehdään tiettyjen osa-alueiden osalta. Seuraavana puheenvuorossa oli Ilmastoinfon energia-asiantuntija Marikka Sand ja hän toi esiin sitä, miten ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä valtioiden on sitouduttava merkittäviin päästövähennyksiin ja tämä väkisinkin aiheuttaa toimintavelvoitteita yrityksille. Ilmastonmuutoksen torjuminen on myös turvallisuus- ja vastuullisuuskysymys, esimerkkinä riippumattomuus energialähteistä.

Yrityksen energiankulutukseen vaikuttavat toimirakennus, sähkö, vesi, sopimukset energian hankkimiseksi, prosessit ja ihmiset. Haasteena on se, että jokainen yritys on hyvin erilainen toimintansa luonteesta johtuen. Prosessien kuvaaminen ja tarkastelu energiankulutuksen kokonaisuuden kannalta on hyvä lähtökohta. Sandin mukana kaikkein tärkein ja hankalin on luultavimmin ihmiset itse: onko esimerkiksi johto ymmärtänyt ilmastokriisin vaatimien energiatehokkuustoimien tarpeet ja edut?

Toimialojen väliset erot ovat suuret – toisille voi olla tärkeää isompi laiteinvestointi ja toisten kannattaa panostaa käyttäytymiseen ja energiankäytön muutokseen. Energiankäytön parantamisen edellytyksenä oma yritys täytyy tuntea ja tietää, mihin energiaa kuluu ja onko kulutus oikealla tasolla.

Energiatehokas yritys tuottaa tavaran tai palvelun mahdollisimman pienellä energiankäytöllä.

Marikka Sand, Ilmastoinfo

Liiku viisaasti

Yrityksen merkitys oman henkilöstönsä liikkumisen ohjauksessa voi olla merkittävä. Työntekijöitä voidaan kannustaa tekemään kestäviä ja terveellisiä liikkumisvalintoja, jolloin tavoiteltavia kulkutapoja ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Joustava etätyö vähentää matkustustarvetta ja yritys voi hankkia käyttöönsä vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Myös työpaikan henkilöstötilojen kehittämisellä voidaan vaikuttaa siihen, miten työntekijät liikkuvat.

HSL:n kestävän liikkumisen asiantuntija Samuli Mäkinen kertoi HSL-alueen liikkumisesta, liikkumisen vaikutuksista ja miten liikenteen päästöjä on mahdollista vähentää. Mäkinen kuvasi sitä, miten koronan myötä joukkoliikenteen käytön väheneminen ei ole suoraan siirtynyt oman auton käyttöön, vaan suunta on ollut kävelyä kohti. Liikkumisen kannalta kaupunkirakenne on ratkaisevaa - – missä ihmiset asuvat ja toisaalta, missä työpaikat ovat ja miten ne sijoittuvat.

Mäkinen nosti esimerkkeinä liityntäpysäköinnin ja pyöräverkon parantamisen, kaupunkipyörät ja kimppakyydit, jotka vähentävät päästöjen määrää ja samalla tekevät alueen liikkumisesta sujuvampaa. Samalla kun päästöjä vähennetään saadaan yleensä myös terveyshyötyjä. Työsuhde-etuna yritys voi ostaa työntekijöidensä käyttöön kaupunkipyöräkauden. HSL tekee yrityksille myös liikkumisen ohjaussuunnitelmia. Helsingin kaupungin pyöräilybarometrin mukaan yhtenä vahvimmista tekijöistä pyöräilyyn vaikuttaa eniten hyvä ja turvallinen pyöräpysäköinti. Tähän myös yritykset voivat vaikuttaa.

Vastuulliset hankinnat

Seuraavassa teemassa edettiin hankintoihin, kun Suvi Salmela Motivasta avasi puheenvuorossaan kestäviä ja vastuullisia hankintoja. Julkisiin organisaatioihin verrattuna, joita ohjaa hankintalaki, yrityksillä on paljon vapaammat kädet hankintojen suhteen.

Hankinnat ovat keskeinen osa yritysten ja kuntien vastuullisuustyötä ja merkittävä osa yrityksen arvoketjua.

Suvi Salmela, Motiva

Hankinnoillaan yritys vaikuttaa oman hiilijalanjäljen lisäksi hiilikädenjälkeen, eli siihen millainen vaikutus yrityksen valinnoilla on ympäröivään yhteiskuntaan. Vastuullisuuden huomioimatta jättäminen hankinnoissa on myös iso maineriski. Yritysten kannattaa käydä aktiivista keskustelua omista odotuksistaan suhteessa omiin alihankkijoihin ja toimittajiin.

Toisaalta yritysten on myös tärkeää tietää, minkälaisia tavoitteita ja hankintalinjauksia julkiset organisaatiot ovat tehneet, jotta ne pystyvät vastaamaan kaupunkien ja kuntien tarpeisiin silloin, jos yritys tuottaa palveluita julkiselle sektorille.

Yhteenvetona Salmela toi esiin, että yrityksen hankintalinjauksen laadinnassa on tärkeää miettiä hankintoja kokonaisvaltaisesti ja viedä niitä systemaattisesti eteenpäin. On myös olemassa useita hyödyllisiä työkaluja vastuullisiin ja vähähiilisiin hankintoihin, muun muassa kaikkien vapaasti käytettävissä oleva vähähiilisten hankintojen pelikirja ja valmiit vastuullisuuskriteerit. Ne on laadittu julkisten hankkijoiden avuksi, mutta niistä voi hakea ideoita myös yritysten omien hankintalinjausten laadintaan.

Jätteen synnyn ehkäisy ja lajittelu

Koulutusluonteisen webinaarin viimeisessä teemassa HSY:n jätehuollon ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen kertoi kattavasti jätteiden lajittelusta ja jätteiden synnyn ehkäisystä sekä siitä, mitä yritys voi näissä asioissa tehdä. Polttoainekustannukset ovat nousussa, ja myös tämän vuoksi kannattaa kartoittaa oma jätehuolto sekä optimoida astioiden sijoittelu ja määrä. Lajittelun toimivuuden kannalta on olennaista saada yrityksen työntekijät mukaan ja kouluttaa oikeaoppiseen lajitteluun. Pk-yritykset voivat saada apua muun muassa oman jätehuoltopalvelun tarjoajan kautta ja pyytää esimerkiksi jätehuoltokartoituksen tekemistä. Myös erilaisten ympäristöjärjestelmien avulla yritykset voivat kiinnittää huomiota toimintansa ympäristövaikutuksiin ja pienentää niitä.

Yhteenveto

Eri puheenvuorot toivat esiin sitä, miten kiinnittämällä huomiota oman organisaation ympäristövaikutuksiin, uudet toimintatavat näkyvät työpaikoilla esimerkiksi energiansäästönä, kestävinä hankintoina ja liikkumisvalintoina sekä jätteiden määrän vähentymisenä. Julkiset toimijat eivät tiettävästi tarjoa pk-yrityksille systemaattista ympäristö- ja ilmastokoulutusta, vaan koulutukset ovat yksittäisiä ja yleensä erilaisissa määräaikaisissa hankkeissa toteutettuja. Tämän webinaarin tarkoituksena oli selvittää, miten kaupunkien käyttämän ekotukitoiminnan koulutusmateriaalit soveltuisivat yrityksille. Valitettavasti palautetta osallistujilta ei saatu, joten kokeiluja tarvittanee jatkossakin.

---------------------

Yhteystiedot

Vantaan kaupunki: elinkeinopäällikkö Mika Perttunen, mika.perttunen@vantaa.fi, p. 040 350 0352
Järvenpään kaupunki: yrityspalvelupäällikkö Susanna Aramo, susanna.aramo@jarvenpaa.fi, p. 040 315 3130
Keravan kaupunki: projektisuunnittelija/elinkeinopalvelut Helena Karvinen, helena.karvinen @kerava.fi, p. 040 318 2797

Blogitekstin kirjoittaja Riikka Virta työskentelee Vantaan kaupungilla ympäristöasiantuntijana.

Ilmasto <3 Yritykset -webinaarisarja toteutuu osana Vantaan, Keravan ja Järvenpään yhteishanketta, jossa kehitetään kaupungin ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä.