Ilmastovastuullisuudesta kilpailuhyötyä?

Ilmastovastuullisuudesta kilpailuhyötyä?

Ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä monin tavoin yritysten liiketoimintaympäristöihin. Miksi ilmastonmuutokseen kannattaa reagoida ja voiko tästä saada jotakin etua? Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan usein hiilijalanjäljestä. Hiilikädenjälki eli positiiviset ilmastovaikutukset on tullut käsitteenä rinnalle. Yritykset ja organisaatiot ovat avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sillä niiden tuottama pienempi hiilijalanjälki auttaa myös muita toimijoita ja kuluttajia pienentämään omaa hiilijalanjälkeä. Tämä taas kasvattaa tuottajan hiilikädenjälkeä.

Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Vantaan elinkeinojohtaja Kimmo Viljamaa toi esiin yritysten merkittävää roolia erilaisten ratkaisujen löytämiseksi ilmastokysymyksiin. Elinkeinopolitiikka ja ilmastoteot ovat jo pitkään kulkeneet käsikädessä ja kytkös vahvistuu vuosi vuodelta. Hiilijalanjälki ja sen pienentäminen on ollut osa operatiivista toimintaa pitkään jo joissakin yrityksissä, ja toiset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana alkaneet kiinnittää tähän huomiota – ilmastoteoista onkin tullut valtavirtaa. Vantaallakin monet yritykset yhdessä kumppaneidensa kanssa yrittävät aktiivisesti pienentää hiilijalanjälkeään. Kaupunki on mukana mahdollistamassa erilaisia toimia, sekä suoria että välillisiä, kuten energian käyttöön liittyviä kysymyksiä, joita on joskus järkevää toteuttaa kumppaneiden kanssa.

Energiakysymysten ratkomisessa Vantaan Energia on keskeisessä roolissa. Kaupunki pyrkii myös jatkossa olemaan aktiivinen toimija ja toimia alustana erilaisille uusille ratkaisuille ja niiden kokeiluille, jolloin esim. omia palveluita ja kaupunki-infraa pystyttäisiin käyttämään uusien ilmastopositiivisten ratkaisujen kehittämiseen.

Kimmo Viljamaa, Vantaan elinkeinojohtaja

Puheenvuorossaan Jyri Seppälä SYKE:ltä taustoitti yritysnäkökulmasta hiilikädenjälkiajattelua, joka on tullut hiilijalanjäljen rinnalle. Hiilikädenjälki on lähtökohtana sille, minkä verran yrityksen tuotteet ja palvelut auttavat muita toimijoita vähentämään heidän hiilijalanjälkeään. Hiilikädenjälkeä voi ajatella yrityksen näkökulmasta ja toimialan tasolla. Tällöin yrityksen tai koko toimialasektorin tuotteiden ja palveluiden avulla vältetyt päästöt lasketaan yhteen. Mitä suurempi kädenjälki, sitä merkittävämpi vaikutus ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi on saatu aikaan.

Kädenjälkilaskennan haasteisiin viitaten Seppälä toi esiin, että täydellisen elinkaariarvioinnin sijaan olisi tärkeää, että yritykset saisivat oman hyvän tekemisensä näkyviin ja ymmärtäisivät sen, mitä omalla tuotteella voidaan tietyssä tuotepalveluryhmässä saamaan aikaan ja rohkaisisivat sillä tavoin viemään hiilikädenjälkiajattelua eteenpäin.

Kaupungit ovat alusta yrityksille ja erilaisille ilmastoystävällisille ratkaisuille

Systemaattisella hiilikädenjälkityöllä pienikin kaupunki voi tehdä ison vaikutuksen. Suvi Häkämies Gaia Consulting Oy:stä toi esiin kaupunkien merkittävää roolia hiilikädenjäljen kasvattamisessa ja niitä keinoja, joilla kaupungit mahdollistavat ilmastoystävällisen liiketoiminnan synnyn ja kasvun alueellaan sekä sellaisen toiminnan lisääntymisen, jolla kuntalaiset pystyvät pienentämään omaan hiilijalanjälkeään. Hiilikädenjälkiajattelu systematisoi kaupunkien ilmastotyötä ja monipuolista vaikuttamismahdollisuutta, jolloin hiilikädenjälkiajattelua kehittämällä kaupungeilla on suuri mahdollisuus olla edistämässä hyvien ilmastoystävällisten ratkaisujen jalkautumista ja samalla ne voivat houkutella lisää innovaattoreita, puhtaita investointeja ja työpaikkoja kaupungin alueelle.

Jouni Keronen CLC:stä kuvasi sitä, miten kädenjälkiajattelun merkitys alkaa hahmottumaan eri yritysten alkaessa julkistamaan kädenjälkiään. Yhtenä CLC:n yritysverkoston painopisteistä on saada hiilikädenjälki osaksi kansainvälisiä standardeja. Keronen toi esiin, että termi tulisi kiireesti määritellä tieteellisen eksaktisti hiilijalanjäljen ohella, jotta vältytään sekavuuksilta tai jopa viherpesun tyyppiseltä käytöltä.

Hiilikädenjälki mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan

Yrityspuheenvuorossa Tiia Lintula Ohoi Creativelta kertoi hieman toisenlaisesta, brändin rakentamisen näkökulmasta ja sen yhteydestä yritysten hiilikädenjälkeen – brändin avulla yritys pystyy erottautumaan ilmastotoimissaan. Lintulan mukaan hiilikädenjälki kilpailuvalttina on myös brändäyskysymys, jolloin brändi edustaa arvoa asiakkaille ja sidosryhmille ja parhaimmillaan koko planeetalle. Sen sijaan, että ilmastotoimet tulevat ulkoa säädeltynä, hiilikädenjälkiajattelun kautta käännetään asiakasarvo brändin tuottamaksi arvoksi. Tällöin yrityksen suuri hiilikädenjälki pienentää huomattavasti asiakkaiden, työntekijöiden ja kumppaneiden hiilijalanjälkeä.

Yrityksen tärkein tehtävä ei ole tuottaa voittoa omistajilleen, vaan arvoa asiakkaalleen. Brändi on asiakkaan käsitys arvosta, jota yritys hänelle luo.

Tiia Lintula, Ohoi Creative Oy

Toinen yrityspuheenvuoro kuultiin Remeo Oy:stä, joka on avannut Vantaalle viime vuonna Euroopan moderneinta teknologiaa edustavan kierrätyslaitoksen. Remeon fokus on raaka-aineessa ja sen uusiokäytössä ja visio olla uusiomateriaalien johtava tuottaja nostamalla asiakkaiden kierrätysastetta. Remeosta Johan Mild toi esiin, että tämä suoraan vaikuttaa yrityksen hiilidioksidipäästöihin ja hiilikädenjälkeen. Pelkän jätteiden käsittelyn sijaan on lähdetty siitä, miten voidaan vähentää päästöjä ja hiilikädenjäljellä kompensoida toimintaa.

Tulevaisuudessa yritykset saattavat kohdata kovenevia vaatimuksia asiakkaiden suunnalta ilmastoasioissa. Viljamaan puheenvuoroon viitaten, hiilikädenjälki on erittäin kiinnostava kokonaisuus myös elinkeinotoiminnan kannalta. Sen lisäksi, että yritykset ovat pyrkineet pienentämään omaa hiilijalanjälkeään ja se on ollut välttämätöntäkin erilaisista kilpailukyky-, vastuullisuus- ja markkinasyistä, hiilikädenjälki on suuri mahdollisuus yrityksille samalla sekä ratkoa erilaisia ilmastohaasteita, että luoda uutta liiketoimintaa ja kasvattaa omaa liiketoimintaansa. Vastuullisuus onkin yrityksille myös kilpailuvaltti. Suomen ja eri kaupunkien kunnianhimoiset ilmastotavoitteet osaltaan ruokkivat aktiivista kehittämistyötä.

Yhteystiedot

Vantaan kaupunki: elinkeinopäällikkö Mika Perttunen, mika.perttunen@vantaa.fi, p. 040 350 0352

Järvenpään kaupunki: yrityspalvelupäällikkö Susanna Aramo, susanna.aramo@jarvenpaa.fi, p. 040 315 3130

Keravan kaupunki: projektisuunnittelija/elinkeinopalvelut Helena Karvinen, helena.karvinen @kerava.fi, p. 040 318 2797

Ilmasto <3 Yritykset -webinaarisarja toteutuu osana Vantaan, Keravan ja Järvenpään yhteishanketta, jossa kehitetään kaupungin ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä.  Blogitekstin kirjoittaja Riikka Virta työskentelee Vantaan kaupungin ympäristöasiantuntijana. 

Elinkeinoelämän ja kunnan ilmastoyhteistyö -hanke

Ilmoittaudu tuleviin webinaareihin!