Tulevaisuuden Oppimiskampus rakennetaan Vantaalla

Metropolian aivoriihessä ideat täyttivät ilman

Jokiniemen oppimiskampus hackathonin ensimmäisessä vaiheessa kerätään mahdollisimman paljon ideoita uudenlaisen oppimisympäristön kehittämiseen. Työpajoihin kutsutaan laajasti vantaalaisia opiskelijoita sekä oppilaitosten ja yritysten edustajia.

Ideoita kerätään kolmeen aiheeseen:

1. Fyysinen tila
2. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön toimintamallin kehittäminen
3. Oppimiskampuksen virtuaalinen alusta

Ideointivaihetta ei turhaan kutsuta aivomyrskyksi, niin innokkaasti keskustelu lähtee käyntiin, kun ensimmäinen tehtävä on annettu Metropolian Myyrmäen kampuksella järjestetyssä työpajassa.

Keskustelun aloittamista helpottaa se, että ideoiden ei tarvitse olla realistisia tai edes toteutettavissa olevia. Tärkeintä on, että osallistujat antavat ajatustensa virrata vapaasti ja jakavat niitä toistensa kanssa.

Ryhmässä keskusteleminen innostaa ja synnyttää lisää uusia ideoita. Parhaat ideat pääsevät osaksi hackathonissa kehitettäviä konsepteja.

Palvelumuotoilijat virittävät keskustelun vauhtiin

Uusia ideoita tuottava keskustelu ei synny aivan itsekseen ja siksi keskusteluja johdattelemaan on palkattu kolme fasilitaattoria.

Kukka Suvioja, Olga Seppälä ja Valtteri Väntänen opiskelevat Metropolia Ammattikorkeakoulussa teollista muotoilua. Muotoilijat ovat tuotteiden ja palveluiden suunnittelun asiantuntijoita, joiden yhtenä keskeisenä vahvuutena on käyttäjälähtöinen suunnittelu. 

Juuri käyttäjälähtöisyys on Jokiniemen oppimiskampuksen suunnittelun lähtökohta. Opiskelijoille, opettajille, yrityksille ja muille toimijoille järjestettävät hackathonit ovat yksi tapa kerätä oppimiskampuksen tulevilta käyttäjiltä toiveita, tarpeita ja mielipiteitä kehittämisen perustaksi.

Palvelumuotoilijat toimivat tilaisuuksien fasilitaattoreina, analysoivat osallistujilta kerättyä dataa ja ovat tiimien apuna lopullisten konseptien luomisessa. Heillä on käytössään monia menetelmiä ja työkaluja ideoiden kehittämiseen. Lopullisessa prosessissa käytettävät menetelmät riippuvat osallistujien ideoista, tavoitteista ja taidoista.  

Opiskelijat uutta oppimisympäristöä ideoimassa

Konetekniikkaa ja automaatiota opiskelevalle Daniel Korhoselle työpajassa käytetty aivoriihi-menetelmä oli uusi työtapa, jolla saada syntymään paljon ideoita. Se oli kuitenkin helppo ja nopea hahmottaa, varsinkin kun palvelumuotoilija toimi keskustelun tukena. Ensimmäisten ideoiden keksiminen oli haasteellisinta, mutta kun rattaat saatiin pyörimään niin ideat virtasivat.

Oppimisympäristöön liittyvien ajatusten kehitteleminen eri tutkintoalueiden opiskelijoiden kanssa oli Danielin mielestä mielenkiintoista. Samalla sai tietoa siitä, minkälaisia tarpeita ja toiveita eri alojen opiskelijoilla on oppimisympäristön suhteen.  Keskustelun aikana syntyikin monta kehittämisen arvoista ajatusta.

Oppimiskampukselle rakennetaan uniikki ammatillisen ja jatkuvan oppimisen toimintaympäristö, joka palvelee opiskelijoita, organisaatioita, työnhakijoita ja työnantajia.

Oppimiskampukselle tullaan rakentamaan uniikki ammatillisen ja jatkuvan oppimisen toimintaympäristö, joka palvelee opiskelijoita, yrityksiä, työnhakijoita ja työnantajia. Sujuvan yhteistyön kehittämistä varten täytyy kehittää toimintamalli, joka hyödyttää kaikkia toimijoita.

Daniel kertoo, että aluksi toimintamallin ideointi tuntui abstraktilta ja vaikealta hahmottaa, mutta sitten syntyi ajatus fyysisestä ja virtuaalisesta ideoiden kohtaamosta, jossa jaetaan ja törmäytetään opiskelijoiden, yritysten ja muiden toimijoiden uusia ideoita. Uudet innovaatiothan syntyvät usein juuri silloin kun eri alojen osaajat yhdistävät osaamisensa ja tavoitteensa.  

Jokiniemen oppimiskampuksesta jatkuvan oppimisen superkampus

Jatkuvan oppimisen merkitys yksilön, yhteisön ja koko yhteiskunnan kannalta korostuu toimintaympäristön nopeassa muutoksessa. Jokiniemen oppimiskeskuksesta rakennetaan oppimisen monitoimitila, joka suunnitellaan ottamaan huomioon eri organisaatioiden ja käyttäjäryhmien tarpeet.