Tikkurilan tulevaisuuden oppimiskampus lämpiää ja viilenee hiilineutraalisti

Uutinen

Uuden suurkampuksen energiaratkaisuista halutaan resurssitehokkaita ja kestäviä. Vantaan kaupunki pohtii yhdessä energiayhtiöiden kanssa mahdollisia ratkaisuja.

Ilmakuva Tikkruilasta

Tikkurilan Jokiniemeen suunniteltu oppimiskampus halutaan toteuttaa mahdollisimman hiilineutraalisti. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää huolehtia kampuksen käyttämän energian kestävyydestä. Kevään 2022 aikana Post Corona Proptech -hankkeessa on selvitetty, millaisella mallilla hiilineutraalius kampuksen energiaratkaisussa voisi toteutua.

Vantaa tavoittelee strategiassaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Energiantuotanto on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista, joten suurhankkeessa halutaan panostaa erityisesti hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin. Käytännössä oppimiskampuksen sähkö, lämpö ja viilennys voitaisiin tuottaa esimerkiksi aurinkosähköllä, lämpöpumppuratkaisuilla, kuten maalämmöllä, tai hyödyntämällä sähkön varastointia. Usein useita hiilineutraaleita vaihtoehtoja yhdistellään toisiinsa, mahdollisesti kaukolämmöllä täydennettyinä.

Yritykset mukaan markkinavuoropuhelun avulla

Vantaan kaupunki halusi osallistaa kiinteistöalan yrityksiä kampuksen suunnitteluun jo hyvissä ajoin. Alkuvuodesta Gaia Consulting veti markkinavuoropuhelun, jossa selvitettiin erilaisia innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja kampukselle. Markkinavuoropuhelussa pohdittiin useita eri teemoja ilmastoystävällisten ja hiilineutraalien energiaratkaisujen lisäksi. Teemoja olivat muiden muassa ekologiset ja kiertotaloutta tukevat rakennusmateriaalit, kiinteistöautomaation, avoimen datan ja digitalisaation ratkaisut, tilatehokkuuden ja tilojen jakamisen ratkaisut sekä rakennetun ympäristön biodiversiteettikysymykset.

–Saimme hyvää palautetta yrityksiltä siitä, että kaupunki avaa vuoropuhelua aikaisessa vaiheessa. Mukana olleet yritykset ymmärsivät, että kaupunki tulee jossain vaiheessa kilpailuttamaan ratkaisut, mutta nyt kun haetaan isompia suuntaviivoja ja tehdään kokonaisuuden suunnittelua, on hyvä käydä vuoropuhelua. He olivat mielellään mukana ja pitivät hyvänä, että saivat avata ajatuksiaan ja saivat tietoa siitä, mitä kaupungin suunnasta on tulossa, mitä tavoitteita on ja miten kampus kokonaisuudessaan rakentuu, liiketoimintajohtaja Suvi Häkämies Gaia Consultingilta kertoo.

Laajemman markkinavuoropuhelun lisäksi Post Corona Proptech -hankkeessa haluttiin selvittää erityisesti energiaratkaisuja. Kaupunkia kiinnosti, voisiko kampuksen energiaratkaisun hankkia palveluna, jossa yksi yritys ottaa vastuun kokonaisuudesta ja kokoaa muiden yritysten teknologioita kokonaisratkaisuun. Oppimiskampuksen energiavaihtoehtoja haluttiin miettiä yhdessä energia-alan toimijoiden kanssa hyvissä ajoin, jotta tarvittava tieto on päätöksentekijöiden saatavilla oikeaan aikaan.

–Monien päätösvaiheiden kautta etenevässä projektissa on haasteena se, että kun tietty aikaikkuna menee kiinni, tiettyjä asioita ei voi enää muuttaa. Ajatuksena selvityksessä on, että kartoitamme potentiaaliset vaihtoehdot päätöksentekoa varten jo hyvissä ajoin ennen lopullista päätöstä, kertoo erityisasiantuntija Panu Vuorimaa Vantaan kaupungin elinkeinopalveluista.

Koko kampuksen energia palveluna vai jokaiselle kiinteistölle oma ratkaisu?

Energiayhtiöt tarjoavat monenlaisia useita kestäviä energiantuotantomuotoja yhdistäviä ratkaisuja. Markkinakartoituksessa ei kuitenkaan haluttu vielä pureutua teknisiin ratkaisuihin, vaan energiaratkaisun hankintamalliin.

–Selvityksessä ei menty vielä teknisiin energiaa säästäviin ratkaisuihin, vaan enemmänkin siihen, millä mallilla energiaratkaisua lähdetään toteuttamaan, jotta pääsemme tavoittelemaamme vähähiiliseen energiaratkaisuun, Vuorimaa sanoo.

Energia palveluna -mallissa kampuksen alueen kokonaisvaltaisesta energiaratkaisusta vastaisi yksi toimija. Energiajärjestelmää operoisi, ylläpitäisi ja kehittäisi yksi yritys, joka puolestaan hankkisi yksittäisiä energiaratkaisuja muilta yrityksiltä. Energia palveluna -mallissa sähkö, lämmitys ja jäähdytys olisi optimoitu koko kampuksen alueelle.

–Yksittäisen kiinteistön omistajan ei tarvitsisi miettiä energiaratkaisuja, vaan koko kampuksella on yhteinen palveluntarjoaja, joka tarjoaa niille sen energian ja miettii, miten energiaa on tehokkainta ja järkevintä ja ympäristöystävällisintä tuottaa, Gaian Häkämies kertoo.

Etuna energia palveluna -mallille on sen läpinäkyvyys ja ennustettavuus. Häkämiehen mukaan mallissa olisi mahdollista esimerkiksi maksaa tasaista kuukausihintaa energiasta ympäri vuoden, ilman talven lämmityskulujen piikkejä. Haittana puolestaan voivat olla alueen kehittymisen aikajänne, sopimusmallin monimutkaisuus sekä mahdollisesti korkeampi energian hinta.

–Jos kaupunki haluaa olla rakentamassa kunnianhimoista ja vähäpäästöistä aluetta ja päätyy hankkimaan energian palvelumallilla, kaupunki pystyy asettamaan isolle järjestelmälle kunnianhimoisen tavoitteen, Häkämies sanoo.

Toinen vaihtoehto on perinteisempi kiinteistökohtainen malli, jossa yksittäisten rakennusten omistajat hankkivat, omistavat ja kehittävät energiaratkaisunsa itse. Myös tässä mallissa kaupunki voisi huolehtia energiaratkaisujen kestävyydestä esimerkiksi tontinluovutusehtojen tai luvituksen kautta. Kiinteistökohtaisessa mallissa kuitenkin menetettäisiin mahdolliset skaalaedut ja mahdollisuus optimoida ratkaisu isompana kokonaisuutena.

–Monella kiinteistönomistajalla on intressi tehdä tehokkaita ja vähäpäästöisiä energiaratkaisuja, mutta ei välttämättä. Jos energiaratkaisut tehdään kiinteistö kerrallaan, kommunikoivatko ne keskenään? Keskitettyjen ja isomman skaalan ratkaisujen hyödyt jäävät saamatta, Häkämies kuvailee.

 

Post Corona Proptech -hanke päättyy syyskuussa 2022. Kaupunki hyödyntää projektin lopputuotoksia hiilineutraalin oppimiskampuksen jatkokehittämisessä.

Jokiniemeen rakentuvan oppimiskampuksen tavoitteena on yhdistää ammatilliset opiskelijat, työnhakijat, työnantajat ja yritykset toisiinsa.

Lue lisää oppimiskampuksesta: https://business.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/tulevaisuuden-oppimis-ja-innovaatioymparisto-vantaalle

 

Logot: Vantaan kaupunki ja Uudenmaan liitto

Avainsanat

KärkihankeBusiness VantaaKehittäminenHankkeet