Sienestää voi sisällä ja peruna kasvaa ilmassa

Uutinen

Asiasanat

Työ ja elinkeinotYritykset

Vantaa kaupunki elää jo tulevaisuutta. Vihreää ympäristöohjelmaansa toteuttaessaan se on löytänyt kestävää kehitystä tukevia toimintatapoja, kuten sisäruokatuotannon ja kaupunkiviljelyn.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja projektipäällikkö Henri Laine tutkivat laboratorioversoja.

Kuva: Joona Raevuori

Teksti: Liisa Joensuu

Missä kasvaa ilmassa itävää perunaa, mullatta versovaa humalaa tai kahvinporoista ravinteensa saavia osterivinokkaita? Oikea vastaus on Vantaalla, Myyrmäessä, Metropolia Ammattikorkeakoulun laboratoriossa. Tila on nimeltään UrbanFarmLab, ja se on erikoistunut sisäruokatuotantoon ja ruoan innovaatioihin.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljaselle laboratorio osoittaa konkreettisesti, mihin Vantaan resurssiviisauden tiekartta on ruoantuotannossa kaupunkia viemässä: ravinnon urbaaniin tuottamiseen, lähiruokatuotantoon ja alan yritysyhteistyön syventämiseen. Kaupungilla on useita ympäristö- ja kiertotaloushankkeita eri toimialoilla. Urbaanin ruoantuotannon lisäksi kestävään elämään tähdätään muun muassa kiinteistö-, kiertotalous- ja lentorahtiklustereilla.

– Vantaa luo kestävää tulevaisuutta strategisella ympäristöohjelmalla, joka ohjaa sen kehitystä päästöttömäksi, jätteettömäksi ja luonnonvaroja kestävästi käyttäväksi kaupungiksi. Resurssiviisauden tiekartallamme on kolme tavoitetta: ei päästöjä, ei jätettä, ei ylikulutusta. Tämä kaikki sekä suurin tavoitteemme, hiilineutraali Vantaa, on totta vuonna 2030, Viljanen visioi.

Urbaania ruoantuotantoa

Kaupungin kanssa yritysyhteistyötä tekevässä ruokaklusterissa on muka lähes 50 yritystä, kuten startup-toimijoita, ravintoloita ja elintarviketuottajia. Jälkimmäisistä suurimpia ovat muun muassa Valio, Fazer ja HKScan. Yhteistyön tavoitteena on, että Vantaasta tulisi urbaanin ruoan pääkaupunki vuoteen 2025 mennessä.

– Vantaalla on valtavan kokoisia yrityksiä, joilla on suuri merkitys koko Suomen ruokatuotannossa. Lisäksi meillä on startup-yrityksiä, jotka kehittävät ruoan tulevaisuuden ratkaisuja. Tarkoituksena on pienentää ruokaan liittyvää hiilijalanjälkeä, tuottaa kiertotalousratkaisuja ja edistää uuden liiketoiminnan syntymistä, Viljanen summaa.

Vantaa on kiertotalouden asialla yhdessä maamme suurimpien kaupunkien kanssa. Kuudella suurimmalla kaupungilla on yhteinen 6Aika-hanke, joka vastaa kaupungistumisen haasteisiin kehittämällä uusia palveluja ja toimintamalleja.

– Yksi kaupungistumisen haasteita on viljelykelpoisen maan käyminen vähiin. Tästä syystä meidän on edistettävä urbaania ruoantuotantoa. Se tarkoittaa kaikkea ruokaa, jota voidaan tuottaa kaupungeissa. Nopeasti kehittyvä teknologia mahdollistaa ratkaisuja, jotka eivät ole riippuvaisia perinteisestä maataloudesta. Teemme kehitystyötä ja edistämme uutta liiketoimintaa CircularHoodFood-hankkeessa. Kokoamme siinä tietoa ja luomme uutta osaamista urbaaniin ruoantuotantoon, tiivistää 6Aika CircularHoodFood –hankkeen projektipäällikkö Henri Laine.

Hankkeessa toteutetaan konkreettisia kokeiluja, joiden avulla peltoviljelyn rinnalle nousee kaupunkiympäristössä tapahtuva ruoantuotanto. Uusien viljelyteknologioiden avulla on mahdollista tuottaa esimerkiksi vihanneksia, marjoja ja sieniä sekä ruoan raaka-aineita sisätiloissa ympäri vuoden. Se luo huimat tulevaisuudennäkymät omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja pitkällä aikavälillä jopa nälänhädän torjumiseen.

Yritysyhteistyö etenee

Metropolian laboratorio on hyvä alusta uusiin kokeiluihin, ja sen toiminnassa on mukana useita yrityksiä ja startupeja. Yksi kokeiluista on kasvattaa humalaa hydroponisesti eli vesiviljelynä. Tällä hetkellä panimot ovat riippuvaisia tuontihumalasta. Ne voivat kenties tulevaisuudessa kasvattaa oman humalansa. 

Pitkälle edenneitä hankkeita urbaanissa ruoantuotannossa on sirkkojen kasvattaminen. Sirkkaleipää on ollut saatavissa jo pitkään. Laboratorioissa voidaan tuottaa myös lihaa korvaavia tuotteita sekä proteiinimassaa bakteeriviljelyn avulla. 

– Sisäviljely katkaisee riippuvuuden vuodenajoista tai säästä. Vettä tarvitaan vähäisiä määriä, eikä torjunta-aineita laisinkaan, kertoo UrbanFarmLab-laboratoriosta vastaava projektipäällikkö Kaj Lindedahl.

CircularHoodFood-hanke vie urbaanin ruoantuotannon ajatusta myös taloyhtiöihin. Ne voisivat jatkossa viljellä omat vihanneksensa. Taloyhtiöklubien on tarkoitus verkostoitua ja jakaa resurssiviisauden käytänteitä keskenään. 

 

Artikkeli on natiivisisältöä, jonka on tuottanut Content House Oy. Alkuperäinen artikkeli ilmestyi Content House Oy:n tuottamassa Kiertotalousjulkaisussa 2.12.2020. Kiertotalousjulkaisu jaetaan Helsingin Sanomien välissä. 

6Aika: CircularHoodFood