Vantaalaisissa yrityksissä tarvetta kansainvälisiin rekrytointeihin
Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden Talent Vantaa -hankkeen tuottama yritysselvitys antaa kuvaa vantaalaisten yritysten kokemista haasteista. Selvityksessä keskityttiin selvittämään erityisesti alueen yritysten tilannetta rekrytointien, kansainvälistymisvalmiuksien ja kasvun osalta.
Rekrytoinnit ja osaajien löytäminen yritysten haasteina
Moni vantaalainen yritys hakee toimintaansa kasvua sekä kokee haasteita rekrytointien kanssa, osoittaa tänä syksynä toteutettu yritysselvitys. Kaupungin elinkeinopalveluiden Talent Vantaa -hankkeessa toteutettiin alkusyksystä vantaalaisille yrityksille suunnattu yrityskysely, jossa selvitettiin vantaalaisten yritysten erityistarpeita kasvun, kansainvälistymisen ja rekrytointitarpeiden suhteen. Erityisesti Vantaan kärkiklusterialojen yrityksille suunnattu selvitys muodostaa kuvaa vantaalaisten yritysten kansainvälistymiseen ja kansainvälisen työvoiman palkkaamiseen liittyvästä tahtotilasta sekä tarpeista yritysten toiminnan kehittämisen kannalta.
Suuri osa kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti hakevansa toimintaan joko voimakasta kasvua tai kasvattamaan liiketoimintaansa mahdollisuuksien mukaan. Enemmistö vastaajista ilmoitti operoivansa jo tällä hetkellä kansainvälisillä markkinoilla, ja puolet pelkästään kotimaassa operoivistakin yrityksistä ilmoitti tarkkailevansa mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Suurin yksittäinen vastaajaryhmä olivat pk-yritykset. Vaikka kyselyyn vastasi myös usea pienyritys, kuvastavat selvityksen tulokset erityisesti pienyrityksiä suurempien yritysten tarpeita. Kuitenkin monissa kyselyyn osallistuneissa pienyrityksissäkin koettiin samankaltaisia haasteita kuin suuremmissa yrityksissä.
”Pahimmissa tapauksissa osaajapula on ollut jopa este yritysten liiketoiminnan kasvattamiselle.”
Selvitys osoitti laajasti, että yritykset kaipaavat uusia työntekijöitä palvelukseensa. Valtaosa vastaajista oli kokenut rekrytoinneissaan haasteita eikä oikeiden osaajien löytäminen yritysten palvelukseen ole ollut aina helppoa. Selvitys osoitti osan yrityksistä kolunneen jopa Suomen työnhakijakentän läpi tuloksetta rekrytointiprosessiensa aikaan. Erityisesti kyselyyn osallistuneissa yrityksissä painottui tarve erilaisille teknisten alojen työtehtäviin korkean osaamisen tuotannon aloilla. Kuitenkin tarve rekrytoinneille ilmeni jokaisella Vantaan kärkiklusterialalla. Useissa yrityksissä haettiin osaajia erityisesti asiantuntijuutta ja tietynlaista alaan liittyvää niche-osaamista vaativiin tehtäviin. Pahimmissa tapauksissa osaajapula on ollut jopa este yritysten liiketoiminnan kasvattamiselle. Rekrytointiongelmien ollessa yrityksissä ajankohtaisia on syytä miettiä rekrytointikanavien laajentamista.
”Ulkomailta rekrytointi näyttäytyy selvityksen tulosten perusteella kokonaisuudessaan tärkeänä rekrytointikeinona muun muassa niille yrityksille, jotka ovat jo tuloksetta käyneet läpi Suomen työnhakijakentän.”
Yksi potentiaalisista väylistä osaajapulaa kohdatessa on ulkomailta rekrytointi. Selvityksessä ilmeni, että monissa yrityksissä voisi useassa eri asiantuntijatason työtehtävässä työskennellä suomea osaamattomia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, ja osassa yrityksissä työskentelikin entuudestaan erityisesti suorittavassa työssä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Ulkomailta rekrytointi näyttäytyy selvityksen tulosten perusteella kokonaisuudessaan tärkeänä rekrytointikeinona muun muassa niille yrityksille, jotka ovat jo tuloksetta käyneet läpi Suomen työnhakijakentän. Yritykset toivatkin esille heitä kiinnostavina teemoina mm. rekrytoinnit ulkomailta, osaajien kotoutumisen sekä asettautumisen ja työyhteisön kehittämisen. Selvityksessä selvitettiin lisäksi yritysten kokemia haasteita ulkomailta rekrytoidessa. Koettuina haasteina nähtiin erityisesti hakijan suomen kielen taidon puutteellisuus, englannin kielen taidon puute työyhteisössä ja lupaprosessien hitaus sekä vaivalloisuus.
Kasvua Vantaalle kansainvälisistä osaajista – Talent Vantaa -projektilla edistetään kansallisen Talent Boost -ohjelman tavoitteita. Projektin toteuttavat Vantaan kaupunki ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Toiminta saa rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä.
