Vantaalla vauhditetaan yritysten ja palveluiden verkostoitumista

Yrityksille on pitkään ollut tarjolla erilaisia neuvonta-, tuki- ja kehittämispalveluita, mutta ne ovat olleet hajallaan ja yritysten on ollut vaikea löytää niitä. Pandemia korosti näiden palveluiden tarvetta erityisesti pienillä palvelualan yrityksillä, jotka kamppailivat toiminnallisten ja taloudellisten haasteiden kanssa.

Ongelmaa ratkaisemaan suunniteltiin My Business Hub – kaupunginosien kilpailukyvyn kasvattaja -hanke, jonka Vantaan elinkeinopalvelut toteutti yhdessä Metropolia ja Laurea ammattikorkeakoulujen kanssa. Tässä jutussa Maarit Haavisto-Koskinen ja Pirre Sandström kertovat hankkeen tuloksista.

My Business Hub -hankkeen päätavoite oli varmistaa se, että pienet ja keskisuuret yritykset löytävät tarjolla olevat kehittämis- ja tukipalvelut mahdollisimman helposti. Palveluiden saavutettavuus ja helppokäyttöisyys ovat erityisen oleellisia pk-yrityksille, sillä niillä on yleensä kovin vähän resursseja – aikaa ja käsipareja - etsiä tietoa, löytää sopivia yhteistyökumppaneita ja toteuttaa kehittämisprojekteja.

Erityisen tärkeää onnistumisen kannalta oli hanketta toteuttaneiden ja maksuttomia neuvonta- ja kehittämispalveluita tarjoavien organisaatioiden välinen vahva yhteistyö. Yritysten haasteet tunnistettiin ja kaikki organisaatiot halusivat kehittää uusia tapoja vastata niihin.

Toinen tärkeä tavoite oli vahvistaa yritysten yhteisöllisyyttä, koska pandemia-aika rajoitti niiden mahdollisuuksia kehittää yhteistyöverkostoja.  Tähän tarkoitukseen kehitettiin digitaalinen verkostoitumisalusta, joka helpottaa ajasta ja paikasta riippumatonta, hybridiajan yhteistoimintaa. Business Vantaa Hubin toimijoiksi ja ylläpitäjiksi kutsuttiin yrityksille palveluita tuottavat tahot, kuten elinkeinopalvelut ja oppilaitokset.

Digitaalisen alustan lisäksi suunniteltiin fyysistä kohtaamispaikkaa Metropolia-kampuksen tiloihin. Tilat olisivat tarjonneet Myyrmäen suuralueella toimiville yrityksille paikan rakentaa yhteisöllistä toimintaa ja tiivistää verkostoitumista.

 Melko pian kuitenkin havaittiin, että kohderyhmään kuuluvat hyvinvointi-, ravintola-, henkilökuljetus- ja luovien alojen yrittäjät ovat päivittäin kiinni yrityksensä toiminnan pyörittämisessä omissa toimitiloissaan. Eri toimialoja ja asiakasryhmiä edustaville yrityksille maantieteellinen läheisyys ei ole riittävä syy tulla fyysiseen tilaan rakentamaan yhteistyötä.

Hankkeen aikana huomattiin, että paikalliset oppilaitokset voivat vastata mikro- ja yksinyrittäjien erityistarpeisiin. Niinpä rakennettiin yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, jolla vahvistettiin yritysten liiketoimintaa. Yhteistyö tuotti uusia ideoita ja konkreettisia projekteja, kuten tanssifestivaalin, virtuaalisen taidegallerian, pitsien konservointipalvelun ja ravintolasta kauppaan –tuotekonseptin.

Olemme todella ilahtuneita siitä, miten aktiivisesti myös ammatilliset oppilaitokset tulivat mukaan yhteiseen kehittämiseen elinkeinopalveluiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Oppilaitosten välinen yhteistyö on hyvä tapa tarjota yrityksille niiden tarvitsemia palveluja jatkossakin.

Yrityksille järjestettyjen tarvekartoitustyöpajojen ja kyselyiden tuloksista kävi ilmi, että ne tarvitsevat kehittämistarpeitaan vastaavaa koulutusta. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa yrityksille suunniteltiin ja toteutettiin myynninedistämis-projekteja ja järjestettiin räätälöityä markkinointikoulutusta.

Onnistuimme rohkaisemaan pienyrittäjiä pohtimaan yhdessä oppilaitosten asiantuntijoiden kanssa, millaisia kehittämisprojekteja he voisivat tehdä yhdessä. Myös opiskelijat haluttiin ottaa mukaan kehittämistoimintaan. Tärkeintä on ollut innostaa ja rohkaista yrityksiä etsimään apua, vaikka yritys itsekään ei vielä täysin hahmottaisi millaista kehittämisapua tarvitsee.

Hankkeen päättyessä Maarit Haavisto-Koskinen ja Pirre Sandström ovat tyytyväisiä sen tuloksiin. Suuri osa tavoitteista saavutettiin ja paljon hankkeen aikana kehitetystä toiminnasta jää elämään myös sen jälkeen.

Hankkeen tuloksena yritykset tuntevat tarjolla olevat palvelut paremmin kuin aiemmin. Kartoituksen mukaan liiketoiminnan kehittämiseen ja projekteihin ja oppilaitosyhteistyöhön liittyvien palveluiden tunnettuus kasvoi hankkeen aikana lähes kymmenen prosenttia.  “Tähän olemme erittäin tyytyväisiä”, toteavat Maarit ja Pirre. “Olemme varmasti Metropolian ja Laurean kollegoiden kanssa tehneet jotain oikein.”

Hanke on myös onnistunut vahvistamaan yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Unelmana on, että samantyyppinen yhteistyö jatkuisi hankkeen jälkeen osana organisaatioiden operatiivista toimintaa.

Oppilaitosten ja hankkeiden tarjoamien palveluiden haasteena on, että kehittämisprojektien aiheet vaihtuvat oppilaitosten lukukausien ja eri hankkeiden teemojen mukaan.  Palvelu ei ole saatavilla ympäri vuoden ja yrittäjän voi olla vaikea löytää siitä ajantasaista tietoa.

My Business Hub –hanke suosittelee, että oppilaitokset ja muut yrityksille palveluita tarjoavat viestivät jatkuvasti ja systemaattisesti ajankohtaisista palveluistaan yrittäjäjärjestöille, jolloin ne voivat välittää tietoa edelleen jäsenilleen.  

Maarit Haavisto-Koskinen ja Pirre Sandström uskovat, että yhteisöllisyys ja yrittäjien keskinäinen vertaistuki ovat myös tulevaisuudessa kantavia voimia. Yrittäjät tulevat aina tarvitsemaan fyysisiä kohtaamisia, mutta verkostoitumista ja ajatuksenvaihtoa kannattaa edistää myös digitaalisissa kanavissa. Tähän tarpeeseen vastaa Vantaa Business Hub -alusta, joka jatkaa toimintaa osana Vantaan elinkeinopalveluita.

Viimeistään nyt on tullut selväksi, että business-yhteisön - yritysten ja palveluiden tuottajien - kannattaa kehittää ja syventää yhteistoimintaansa myös digitaalisilla foorumeilla. Hybridi on tullut jäädäkseen.

Lisätietoja 

• Maarit Haavisto-Koskinen (@vantaa.fi)
• Pirre Sandström (@vantaa.fi)

Linkkejä

• Vantaa Business Hub
• Business Vantaa

Teksti Laila Bröcker (@vantaa.fi)

Kuvat Milja Veini (@vantaa.fi)