Suomalainen ruoka maailmalle: Näin vauhditamme vientiä

Vantaan Elinkeinoviikon ruokatapahtuma käynnistyi napakalla kysymyksellä:

 ”Mikä suomalainen elintarvike on tulevaisuudessa ruokaviennin keihäänkärki?”

Kysymystä pohdittiin pienryhmissä, ja keskustelujen siivittämänä FinFoodNet hankkeen projektipäällikkö Isa Stucki  avasi tilaisuuden virallisesti. Paikalle oli kokoontunut joukko alan kiinnostavimpia nimiä, jotka työskentelevät kansainvälisen ruokaviennin parissa. 

Vantaan ruokaklusterin vetäjä Panu Vuorimaa avasi keskustelun kertomalla, miksi Vantaa on ruokaviennin kehityksen keskus ja millaisia mahdollisuuksia klusteritoiminta tarjoaa yrityksille. Tämä loi vahvan pohjan päivän teemoille.

Suomi näkyy maailmalla yhtenä brändinä tai monena makuna

Vaikka kotimaassa kilpailemme keskenämme, maailmalla olemme yksi Suomi – maa, jonka ruoka on puhdasta, onnellista ja huolella valmistettua. Lotta Westerlund Saksalais-Suomalaisesta kauppakamarista korosti, että Saksassa suurin vientipotentiaali on niche-tuotteilla, kuten gluteenittomilla ja laktoosittomilla vaihtoehdoilla.

Lidlin ostojohtaja Thomas Heinrichs  muistutti, että jokaisella markkinalla on omat kuluttajatrendinsä. Se, mikä toimii Suomessa, ei välttämättä menesty muualla. Hän konkretisoi eron esimerkillä – jogurtin sokeripitoisuus voi olla vain kahden gramman päässä oikeasta tasosta kohdemarkkinoilla.

Lidlin maaviikot ja private label -tuotteet tarjoavat hyviä väyliä vientiin, mutta jokaisen maan ostotiimi tekee lopullisen päätöksen tuotteen sopivuudesta. Heinrichs nosti esiin myös Lidlin Suomi-päivän, joka on ollut erityisen suosittu Ruotsissa, mikä kertoo suomalaisen ruoan vetovoimasta lähimarkkinoilla.

Ennen vientiä tulee löytää oikea tuote ja oikea markkina

Ennen kuin vienti alkaa, yritysten on pohdittava, mitä ja minne viedään. Apua tarjoaa esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen Vientikunto-ohjelma, josta kertoi Maarit Haavisto-Koskinen. Ohjelma tukee yrityksiä, jotka jo tietävät potentiaaliset kohdemarkkinansa.

Europe Enterprise Network (EEN) puolestaan tarjoaa Yrityskontaktipörssiä, eli palvelua, jossa kansainväliset ostajat ja myyjät voivat löytää toisensa. Johanna Marin-Hyppönen painotti, että verkostoituminen ja oikeiden kumppaneiden löytäminen on usein ratkaiseva tekijä vientiponnistusten onnistumisessa.

Innovaatioita ja osaamista ruokaviennin tueksi

Sanna Kankaanpää IntoSeinäjoelta esitteli FinFoodNet-hanketta ja sen uutta TKI-palveluiden karttaa, joka auttaa yrityksiä löytämään tuotekehityksen ja innovoinnin palveluita. Kartta on suunniteltu helpottamaan yritysten arkea tarjoamalla selkeän näkymän siihen, mitä palveluita on saatavilla ja mistä niitä voi hakea.

Lisäksi Sulo Roukka  Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisestä tiedekunnasta kertoi valmistelussa olevasta kansainvälisestä ruokavienti- ja gastronomia-maisteriohjelmasta, jonka pilotti käynnistyy syksyllä 2026. Ohjelma on merkittävä askel osaamisen kehittämisessä ja sen tavoitteena on yhdistää akateeminen tutkimus ja käytännön vientiosaaminen.

Yhteistyöllä maailmalle

Tapahtuma oli osa ruokavientiklubi-sarjaa, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten kaupunkien ja alueiden yhteistyötä ruokaviennin edistämiseksi. Päivän keskusteluissa korostui, että yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa, jotta suomalainen ruoka voi menestyä globaalilla kentällä.

Lisätietoja

Isa Stucki, projektipäällikkö
isa.stucki@vantaa.fi