ILPO vie kohti vihreämpää Vantaata

Uutinen

Maaliskuussa päättyneen Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hankkeen (ILPO) tavoite oli tukea kuutta kaupunkia kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Vantaa oli yksi niistä. Hankkeen ansiosta ymmärrys kaupungin biojätevirroista ja raskaan liikenteen sujuvuudesta kasvoi.

Kastelukannu ja kukka

Keväällä 2022 päättyneen ILPO-hankkeen keskeisin tavoite oli tukea keskenään erilaisia vantaalaistoimijoita ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Tarkoitus oli auttaa yrityksiä löytämään entistä vähäpäästöisempiä yhteistyömalleja sekä luoda paikallisille kiertotalouskeskuksille hiilitiekarttoja ja verkostoja. Kaksi vuotta kestäneen hankkeen tulokset olivat myönteisiä. Niistä ehkä keskeisin oli nykytilan kartoitus kaikissa tehdyissä kokeilupalveluhankinnoissa. Sen ymmärtäminen luo pohjan ja suuntaviivat jatkolle.

”ILPO:n avulla saimme kerättyä ajantasaisen tiedon siitä, missä Vantaa valituilla kehitysalueilla menee. Nykytilan kartoitus tukee sitä, että Vantaalle syntyy kestävää liiketoimintaa vihreän siirtymän ympärille”, projektista vastannut Panu Vuorimaa kertoo.

ILPO-hankkeessa pureuduttiin palvelemaan Vantaan klusterikehittämistä sekä käynnistämään kaupungin kiertotalousklusterin toimintaa. Hanke toi yhteen peräti 30 eri toimijaa. Niihin lukeutuivat oppilaitokset, kuten Laurea ja Metropolia, julkisen sektorin organisaatio VTT sekä paikallisista yrityksistä.

”Yhdessä mietimme, millaisia kokeilupalveluhankintoja ILPO:n sisällä olisi järkevä toteuttaa. Toimintamme palveli Vantaan viittä, strategiassakin mainittua kärkiteemaa: kiinteistöt, ruoka, lentorahti, kiertotalous sekä korkean osaamisen teknologia. ILPO toi sisältöä erityisesti kiertotalousteemaamme”, Vuorimaa kertoo.

Teemojen ympärille luotiin kolme keskenään erilaista kokeilupalveluhankintaa, jotka toteutettiin itsenäisinä kokonaisuuksina. Kokeilut koskivat raskaan liikenteen sujuvoittamista, biovirtojen kartoitusta sekä työkoneiden päästöjen problematiikkaa.

”Hankkeita yhdisti toteutus, jossa painottuivat muun muassa verkostoituminen sekä entistä tehokkaampi yhteistyö vantaalaisten yritysten ja oppilaitosten kanssa. Tämän tukemiseksi järjestimme tilaisuuksia ja toimme ihmisiä yhteen. Kuuntelimme paljon”, Vuorimaa jatkaa.

Kokeilujen tulokset

Raskaan liikenteen ruuhkahuippujen tunnistaminen Vantaan energian jätteenpolttolaitoksella

Kokeilun tavoite oli tunnistaa Vantaan jätteenpolttolaitokselle syntyviä raskasliikenteen mahdollisia ruuhkia. Kun rekat tyhjentävät kuormansa jätteenpolttopisteelle toisinaan useitakin kertoja päivässä, ruuhkien riski luonnollisesti kasvaa.

”Satunnaisesti rekat muodostivat useiden kymmenien metrien pituisia jonoja. Jonottaminen söi toiminnalta tehoja ja aiheutti turhia päästöjä”, Vuorimaa kertoo.

Kokeilun tavoitteena oli kartoittaa raskasliikenteen ruuhka-ajat, ruuhkien vakavuus ja ehdottaa mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja ruuhkien purkamiseen.

”Halusimme selvittää mahdolliset pullonkaulat. Tuloksena oli muutamiakin kehitysehdotuksia esimerkiksi aikataulutukseen liittyen. Niiden mahdollinen hyödyntäminen jää toki operaattoreiden ja Vantaan Energian päätettäväksi”.

Biojätevirtojen kartoitus – 39 miljoonaa kiloa vuodessa

Kokeilun tarkoitus oli yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa luoda kattava tilannekuva Vantaan biojätevirtojen muodostumisesta: paljonko Vantaalla tuotetaan biojätettä vuosittain ja missä määrin eri tahot sitä tuottavat. Kartoituksessa huomioitiin kotitaloudet, elintarviketeollisuus, ateriapalvelusektori sekä vähittäiskauppa.

Kartoitustyö oli maanlaajuisestikin ainutlaatuinen, sillä vastaavia ei ole toteutettu Suomessa aiemmin.

Kokeilu osoitti, että vuotuinen kokonaisbiojätemäärä on 39 miljoonaa kiloa ja sen suurin tuottaja ovat kotitaloudet. Biovirtoja syntyy eniten alueilla, joissa asuminen on tiheintä ja elintarviketeollisuus aktiivisinta. Valtakunnallisessa vertailussa taas selvisi, että Vantaalla elintarviketeollisuudesta syntyvä biojätteen määrä on keskimääräistä suurempi johtuen kaupungin elinvoimaisesta ja isosta elintarviketeollisuussektorista.

Sopiva seuraava askel olisi Vuorimaasta selvittää biojätteen koostumus.

”Se mahdollistaisi nykyistä tehokkaammin biojätteen hyötykäytön. Toisen jäte on parhaimmillaan toisen raaka-aine. Se on tärkeä ajatus, koska biojätteen määrää tuskin koskaan saadaan nollatasolle.”

Työkoneiden käyttö entistä fiksummaksi

ILPO:n kolmas kokeilu koski työkoneita. Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki, ja siellä rakennetaan jatkuvasti. Sen vuoksi kaupungissa on valtava määrä työkoneita: tasoittajista kaivureihin, nostureista kuormureihin. Suurin osa niistä toimii dieselillä ja päästöjä syntyy väkisinkin.

”Halusimme selvittää ja mitata päästöjen määrän, miten käyttötunneilla voi niihin vaikuttaa ja miten voisi toimia siten, että työkoneiden käyttö olisi mahdollisimman tehokasta.”

Keskeinen tulos oli se, kaluston vaihtaminen vähäpäästöisempiin on mahdollista. Vaikka sähkökäyttöisyys on toistaiseksi liian hintava ratkaisu, jo biodieseliin vaihtaminen toisi ilmastosäästöjä. Lisäksi kouluttamalla työkoneiden käyttäjiä tehokkaaseen koneen käyttöön, ajoreittien mahdollisimman optimoituun suunnitteluun sekä käyttöasteen järkevöittämiseen laskisi kokonaispäästöjen määrää.

Panu Vuorimaa ja Mika Perttunen.

Kuvassa erikoisasiantuntija Panu Vuorimaa yhdessä Vantaan kaupungin elinkeinopäällikön Mika Perttusen kanssa.

Ponnahduslauta ilmastopositiivisille toimintamalleille 

Vuorimaa hyppäsi ILPO-hankkeen johtoon henkilövaihdosten vuoksi syksyllä 2021. Juna oli silloin jo täydessä vauhdissa. Pitkään yksityisellä sektorilla työskennelleelle Vuorimaalle ILPO oli ensimmäinen kokemus julkisen sektorin isosta hankkeesta. 

”ILPO on ollut iso ja vaikuttava kokonaisuus, jonka heijasteet näkyvät parhaimmillaan kaupungin tulevaisuudenkuvassa ja auttavat kiertotalouteen ja ilmastoon keskittyviä liike-elämän toimijoita ratkaisemaan ongelmia ja luomaan työtä”, hän linjaa. 
ILPO:ssa syntyneet toimintamallit mahdollistavat lähtökohtaisesti niin päästölaskenta- ja kompensaatiomallien kehittämisen, hiilitaseiden mittauksen, arvoketjujen tarkastelun sekä uusien teknologioiden pilotoinnin. Tästä on hyvä jatkaa kohti entistä vihreämpää Vantaata.

Lue lisää: 

Ilpo-hankkeen -sivut vantaa.fi:ssä

Tutustu kaikkiin hankkeessa tehtyihin kokeiluihin 

Vantaan logo, 6Aika-logo, Uudenmaan liiton logo, EU vipuvoimaa logo ja EU lippulogo