Vantaan Elinkeinopäiviä ja elinkeinoelämää 70-luvulta nykypäivään

Vantaan ensimmäinen Elinkeinopäivä järjestettiin vuonna 1977 kaupungintalolla, ja sinne oli kutsuttu 120 henkilöä. 
Elinkeinopäivä perustettiin aitoon tarpeeseen, sillä yhteistyötä kaupungin ja elinkeinoelämän välillä ei tuolloin ollut juuri lainkaan. 

Vantaan kaupungin ja sen viranomaisten asenne yrittäjiin ja elinkeinoelämään nähden on ollut tähän asti, jos ei aivan penseä niin ainakin välinpitämätön.

Sen hetkisestä yritysilmapiiristä kertoo Vantaan kaupunginjohtaja Lauri Lairalan Elinkeinopäivän puheen ensimmäinen lause: ”Vantaan kaupungin ja sen viranomaisten asenne yrittäjiin ja elinkeinoelämään nähden on ollut tähän asti, jos ei aivan penseä niin ainakin välinpitämätön.”

Elinkeinoelämän tarpeet olivat jääneet varjoon muun kehittämisen rinnalla – kasvavassa kaupungissa oli keskitytty asuntojen rakentamiseen. Elinkeinopäivässä väläyteltiin elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan perustamista, jotta yrityksiä saataisiin osallistettua paremmin kaupungin kehittämiseen. 

Yhdeksän sivuisen puheen lopuksi Lairala kiteyttää Elinkeinopäivän tarkoituksen, joka pitää paikkansa vielä tänäkin päivänä: ”tällä tilaisuudella on tarkoitus lyhyin alustuksin ja keskusteluin selvittää elinkeinoelämän merkitystä Vantaan kaupungin ja sen asukkaiden hyvinvoinnille sekä pyrkiä kartoittamaan niitä keinoja, joilla kaupungin ja elinkeinoelämän yhteyksiä voitaisiin kehittää, luoda entistä tehokkaampi, jatkuva yhteydenpitomekanismi molemminpuolisen tiedonkulun sekä toiveiden ja tarpeiden huomioonottamiseksi.”

Ensimmäinen Vantaan Elinkeinopäivä oli menestys, ja siitä syntyi jokavuotinen perinne – yhtenä vuonna se järjestettiin jopa kaksi kertaa. 

1970-luvun lopussa Elinkeinopäivissä keskusteltiin muun muassa rakennus- ja poikkeuslupahakemusten käsittelystä, jota oltiin jo nopeutettu kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöllä. Nuorten työllisyystilanne tulevalla vuosikymmenellä eli 1980-luvulla ja matkailuinvestoinnit Vantaalla myös puhututti. Pidettiin tärkeänä, että Vantaalle saadaan korkealuokkainen hotelli lentokentän yhteyteen. 

Yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä pyrittiin vahvistamaan monin tavoin – tapahtumia ja tapaamisia valmisteltiin huolella, ja niihin saattoi sisältyä kiertoajeluja kaupungissa tai jopa aamu-uinti. Vuonna -79 valmistui myös ensimmäinen Vantaan kaupungin elinkeino-ohjelma. 

Elinkeinopäiviä järjestettiin aina yhdessä elinkeinoelämän kanssa – alusta asti mukana oli vahvasti Vantaan kauppakamariosasto (nyk. Kauppakamari). Nykypäivänä Elinkeinopäivät järjestää Business Vantaa -verkosto, johon kuuluu Vantaan kaupungin ja Kauppakamarin lisäksi Vantaan Yrittäjät ja ammattiopisto Varia. 

Vantaan kaupunki teki 1980-luvulla aktiivista mainoskampanjointia yritysten houkuttelemiseksi ja myönteisen yritysilmapiirin lisäämiseksi. Arkistomateriaaleista selviää, että myös lehdet olivat kiinnostuneita uutisoimaan kaupungin omista kampanjoista. 

Myös Elinkeinopäivissä sukellettiin markkinoinnin maailmaan useampana vuonna. Kaupunki esitteli yleisölleen tekemiään kampanjoita, kuten vuonna 1982 käynnissä olevaa Virta vie Vantaalle -kampanjaa. 

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Virtanen sanoi puheessaan, että ”Vantaa on joutunut kunnallisessa markkinoinnissa edelläkävijän osaan”, ja että Vantaan kampanjat ovat herättäneet kiinnostusta muissakin Suomen kunnissa. 

Vuoden 1982 Elinkeinopäivässä yhtenä puhujana oli myös ruotsalaisen kauppakorkeakoulun vt. professori Christian Grönroos, joka kertoi kokonaisvaltaisesta markkinoinnista julkisella sektorilla. Hän kertoi esityksessään muun muassa, mistä markkinointi, mainonta ja ostoprosessi koostuu. 

Kaupunginjohtaja Lauri Lairala taas hehkutti esityksessään, että Vantaan markkinointikampanjat ovat todella tuottaneet tulosta: teollisuustonttien myynti nousi ennätyslukemiin, ja Petikon uuden teollisuusalueen kaikki tontit myytiin kahden vuoden sisällä. 

Mitä paremmin yritys menestyy, sitä enemmän pystytään työllistämään vantaalaisia.

Vuonna 1982 Vantaalla pyrittiin vahvistamaan kaupungin omaa palvelutarjontaa, tukemaan yrittäjyyttä ja vähentämään ostovoiman siirtymistä Helsinkiin sekä muihin naapurikuntiin. Yrittäjien menestys nähtiin keskeisenä tekijänä kaupungin työpaikkojen, verotulojen ja palvelujen kehittämisessä.

- Mitä paremmin yritys menestyy, sitä enemmän pystytään työllistämään vantaalaisia, sanoi elinkeinolautakunnan puheenjohtaja Kauko Kammonen Vantaan alueuutisissa vuonna 1982.

Vuonna 1982 Vantaalle merkittävä tapahtuma oli myös se, että Rantasipi Airport Hotel viimein valmistui. Hotellia oli kovasti odotettu ja toivottu lentokentän läheisyyteen. Nykyisin hotelli on laajentunut useampaan kertaan ja se on nimeltään Scandic Helsinki Aviacongress.

Vuosina -80–83 kaupunki laittoi markkinointiin jopa 2 miljoonaa markkaa, joka tähän päivään suhteutettuna vastaa noin 900 000 euroa. 

Vuonna 1983 Vantaan elinkeinoasiamies Jouni Sieranta antoi haastattelun Kauppalehdelle, josta saatiin jutulle vetävä otsikko.

– Vantaan maine yrittäjien keskuudessa onkin parantunut. Kampanjan tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja Vantaalle haluavista yrityksistä on jopa ylitarjontaa, Sieranta sanoo. 

Markkinointiin panostaminen oli ollut siis kannattava investointi, ja Vantaa nähtiin nyt potentiaalisena sijoittumispaikkana yrityksille. 

Elinkeinopäivien teemat vaihtelevat vuosittain, ja teemaksi valitaan aina kulloinkin elinkeinoelämää ja kaupunkia yhteisesti kiinnostava ja ajankohtainen aihe. 

80-luvulla teemoina oli niin energiavaihtoehdot, tietoliikenne, aluepolitiikka kuin Suomen Neuvostoliiton kaupan tulevaisuuden näkymät.

Mielestäni Vantaalla on yritysten ja kaupungin välillä esimerkillisen hyvät suhteet. Molemmin puolin ymmärretään toisiaan.

Puheissa hehkutettiin parantunutta yhteistyötä ja sen tiivistymistä tapahtumien myötä. 

– Mielestäni Vantaalla on yritysten ja kaupungin välillä esimerkillisen hyvät suhteet. Molemmin puolin ymmärretään toisiaan. Elinkeinopäivä on yksi ilmaus näistä suhteista, sanoi Kauppakamariosaston puheenjohtaja Erkki Korvenranta Elinkeinopäivän puheessaan 1984. 

Vuonna 1985 Vantaan Elinkeinopäivässä keskusteltiin aluepolitiikasta ja erityisesti siitä, miten valtion tukipolitiikka, teollisuuden rakennemuutos, kasvavan kaupungin investointitarpeet sekä kilpailu työpaikoista ja yrityksistä vaikuttivat Vantaan ja koko pääkaupunkiseudun tulevaisuuteen. 

Keskeinen teema oli valtion harjoittama aluepolitiikka eli se, miten yritystoimintaa, investointeja ja julkisia varoja ohjataan eri puolille Suomea. Elinkeinopäivän puhujien mukaan valtion politiikka pyrki hillitsemään Helsingin seudun kasvua: politiikka suosi liikaa kehitysalueita ja samalla heikensi pääkaupunkiseudun kasvuedellytyksiä.

Vaikka keskustelu oli tuona vuonna kriittistä, Vantaan kaupunginjohtaja Lauri Lairala korosti myös tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hän näki, että Vantaan pitäisi houkutella erityisesti uuteen teknologiaan ja informaatiotekniikkaan perustuvia yrityksiä. 

Vuonna 1986 Elinkeinopäivää vietettiin juhlallisissa tunnelmissa, sillä silloin järjestettiin 10. Elinkeinopäivä. Teemana oli ”Kymmenen vuotta elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyötä Vantaalla”. 

Elinkeinopäivästä kirjoitetun lehtileikkeen mukaan keskustelun pohjavireenä oli tyytyväisyys kaupungin ennakkoluulottomasta, kannustavasta asenteesta yrityksiä kohtaan sekä joustava kaavoituspolitiikka. 

Juhlavuutta lisättiin päivään jakamalla kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemat Vantaa-mitalit ansioituneille yrittäjille. Mitalit saivat vuonna 1986 Oy Karl Fazer Ab sekä liikenneneuvos Henrik Weckström, jonka omistamat liikenneyhtiöt hoitivat tuolloin merkittävän osan Vantaan bussiliikenteestä. Mitalien jako Elinkeinopäivässä ei päättynyt vain juhlavuoteen, vaan perinnettä tultiin jatkamaan useampana vuonna tulevina vuosina. 

Vuoden 1987 Vantaan Elinkeinopäivän teemana olivat Suomen ja Neuvostoliiton kaupan tulevaisuuden näkymät. Aihe oli erittäin ajankohtainen, sillä Neuvostoliitossa oli käynnissä talousuudistuksia, joiden uskottiin avaavan uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Teema herätti poikkeuksellisen suurta kiinnostusta: Martinuksessa järjestetty Elinkeinopäivä kokosi yhteen lähes 300–400 osallistujaa, mikä oli noin kaksinkertainen määrä aiempiin elinkeinopäiviin verrattuna.

Päivän kiinnostavimmat vieraat olivat Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Vladimir Sobolev sekä kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen. 

Suurlähettiläs Sobolev kertoi neuvostoliittolaisten olevan kiinnostuneita yhteistyöstä suomalaisten kanssa nimenomaan koneteollisuuden, elektroniikan, robottitekniikan ja kemian tuotannon aloilla. 

Vantaa-mitalit jaettiin Tikkurila Oy:lle sekä Sanoma Oy:lle. 

Elinkeinopäivän teema oli vuonna 1989 "Vantaa vuonna 2000".

Vantaan tuore kaupunginjohtaja Pirjo Ala-Kapee näki pääkaupunkiseudulla mahdollisuuden nousta samaan sarjaan Euroopan menestyvien kasvukeskusten kanssa. Hänen mukaansa Suomessa keskityttiin liikaa aluepoliittiseen "näpertelyyn", kun katse olisi pitänyt suunnata kansainväliseen kilpailuun.

– Nyt Suomessa tuetaan vanhakantaista aluepolitiikkaa ja näperrellään kyläkeskuksissa, kun pitäisi avata ikkunat Eurooppaan, Vantaan Seutu uutisoi Ala-Kapeen sanoneen Elinkeinopäivässä 1989. 

Ala-Kapee korosti, että Vantaa ei enää halua vastaanottaa sellaisia toimintoja, joita muut kaupungit eivät halua. Samalla hän arvosteli hajautunutta yritysrakennetta, jossa pääkonttori, kehitystoiminnot ja tuotanto sijaitsevat eri kaupungeissa.

– Vantaa ei tule enää toiminaan yksipuolisesti seudun ongelmatoimintojen sijoittumisalueena.

Vantaan kauppakamariosaston puheenjohtaja Pekka Toropainen taas arvioi, että Vantaan vaikutusalue ulottuu koko Keski-Uudellemaalle ja vielä sitä pohjoisemmaksi. Erityisen merkittäväksi kilpailueduksi nähtiin Helsinki-Vantaan lentoasema.

– Lentokenttä tarjoaa Vantaalle muuhun pääkaupunkiseutuun verrattuna ainutlaatuisen kilpailuedun. Kun päärata, valtakunnalliset moottoritiet ja Kehä III saadaan kapasiteetiltaan riittäviksi, on tärkein kehittämiskohde Marjaradan ja pääradan yhdistäminen, Toropainen sanoo. 

Visio Marjaradasta toteutui vuosia myöhemmin Kehäratana, joka avattiin liikenteelle vuonna 2015.

80-luvun lopussa Vantaan kaupunki sai myös merkittävän maamerkin, kun Tiedekeskus Heureka avasi ovensa vuonna 1989. 

Vuosikymmenen alkupuolella 9.10.1991 Tikkurilaan saatiin oma kauppakeskus, kun Tikkuri avasi ovensa. 

Samana vuonna Vantaan kaupunginjohtaja Pirjo Ala-Kapee kertoi Lions Clubin lehtihaastattelussa, että kaupungilla on kunnianhimoisia suunnitelmia uudesta Vantaanportin alueesta, jonka tavoitteena on kehittyä kansainväliseksi yrityskaupungiksi lentoaseman läheisyyteen. Alueelle suunniteltiin noin 150 000 kerrosneliömetriä liike- ja toimistotiloja, kaksi tavarataloa, vapaa-ajan palveluja sekä noin 2 000 työpaikkaa. Lisäksi Lentoasemantien länsipuolelle kaavailtiin erillistä yrityspuistoa, johon tavoiteltiin vähintään 1 000 työpaikkaa. 

Aluetta lähdettiinkin kehittämään suunnitelmien mukaan, ja vuonna 1999 alueen kruunasi Kauppakeskus Jumbo, josta myöhemmin tulisi myynniltään Suomen suurin kauppakeskus.

Myyrmäkeen puolestaan kohosi vuonna 1994 Myyrmanni, josta tuli heti vilkas ostospaikka Vantaalla. 

Vuonna 1995 Hallinto-lehdessä Vantaata kuvataan menestyväksi, mutta kasvukipuiseksi nuoreksi. Lehdessä kerrotaan Vantaan olevan nuorten perheiden kaupunki, jota se on vielä nykyäänkin: yli puolet Vantaan asukkaista on alle 40-vuotiaita vuonna 2026. Uusia palveluita suunniteltiin ja rakennettiin kasvavan kaupungin tarpeisiin. 

Vuonna 1997 kaupunginjohtaja Pirjo Ala-Kapee kertoi Vantaan Yrittäjien lehdessä, että kaupungin yrityspalvelu, One Stop Shop, on saanut hyvän vastaanoton ja jopa Helsingin ottavan siitä mallia. Ala-Kapee nostaa esiin myös Vantaan vahvuudet yritysten sijoittumispaikkana – hän sanoo, että Kehä III:sta puhutaan ”Vantaan valtatienä”, jonka varrelle on syntynyt jatkuvasti uutta yritystoimintaa. 

Laman jälkeistä kehitystä arvioitiin myönteisesti: Vantaan elinkeinoelämän katsottiin selvinneen vaikeista vuosista verrattain hyvin, ja uusia yrityksiä oli syntynyt etenkin osaamiseen perustuvan yrittäjyyden ympärille. 

Helsinki-Vantaan lentoasema rakennettiin vuonna 1952 Helsingin kesäolympialaisia varten. Vuonna 1998 lentoasema palkittiin ensimmäistä kertaa maailman parhaana lentoasemana. Arkistomateriaalien perusteella 1990-luvulla Vantaata alettiin toden teolla markkinoida lentokenttäkaupunkina. 

– Muun maailman kokemukset ovat osoittaneet, että kansainvälinen lentokenttä toimii parhaimmillaan merkittävänä impulssina elinkeinoelämälle ja uusien työpaikkojen synnylle. Me otimme päämääräksi hyödyntää mahdollisimman hyvin oma kenttämme, sanoi Vantaan silloinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala Kauppalehti Extrassa vuonna 1999.

Samalla käynnistettiin aktiivinen yritysten hankinta Vantaalle. Sopivia houkuttimia on runsaasti. Kaupunki on pystynyt osoittamaan sopivaa rakennusmaata teollisuus-, varasto- ja toimistotiloja niitä vaativille.

Vantaan Elinkeinopäiviä vietettiin vuosittain läpi 1990-luvun, vaikka tapahtumista on säilynyt arkistomateriaalia vain niukasti.
Vuonna 1996 Fur Centerissä järjestettiin jo 20. Vantaan Elinkeinopäivä. Tilaisuudessa Vantaa-mitalit myönnettiin SLO Oy:lle ja Festo Oy:lle. Vuonna 1998 mitalin sai Vantaan kauppakamariosasto pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Vantaan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan hyväksi. 

Vuosikymmenen viimeisessä Elinkeinopäivässä vuonna 1999 katse suunnattiin jo tulevaisuuteen. Sokos Hotel Vantaassa järjestetyn päivän teemana oli lentokenttäkaupungin kilpailukyvyn kehittäminen globalisoituvan elinkeinoelämän haasteisiin. 

Puheenvuoroissa tarkasteltiin myös Teknillisen korkeakoulun ja ammattikorkeakoulun paikallista yhteistyötä sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia vahvistaa erityisosaamista hyödyntävien teknologiayritysten toimintaedellytyksiä. Tilaisuudessa esiteltiin lisäksi uusi elektroniikan koetehdashanke. 

Elinkeinopäivän Vantaan kaupungille tulleet kustannukset olivat vuonna 1999 noin 30 000 markkaa. 

Vuonna 2000 Vantaan Elinkeinopäivä jatkoi tehtäväänsä kaupungin ja yritysmaailman yhteisenä foorumina. Vuosikymmenen alussa katse suunnattiin nopeasti teknologian täyttämään yhteiskuntaan: keskusteluun nousivat informaatioteknologian yrityksille ja koko yhteiskunnalle tuomat haasteet, mutta ennen kaikkea sen avaamat uudet mahdollisuudet. 

Sonera Oyj:n puheenvuorossa pohdittiin, millaisia uusia toimintamalleja IT-yhteiskunta voisi tarjota yrityksille. Käytännön esimerkiksi nostettiin Turvalaakso-konsepti, jonka avulla havainnollistettiin, miten toimitilahankkeilla voitiin vastata informaatioteknologian muovaaman toimintaympäristön tarpeisiin. Aihe kuvasi hyvin ajan murrosta: yritysten menestys ei rakentunut enää vain sijainnin ja toimitilojen varaan, vaan yhä enemmän tiedon, teknologian, verkostojen ja uudenlaisen osaamisen ympärille.

Elinkeinopäivä toteutettiin aiempien vuosien tapaan yhteistyössä Vantaan kauppakamariosaston kanssa. Kaupunginvaltuustosalissa pidetyn tilaisuuden tarjoilu järjestettiin viereisessä henkilöstöravintolassa, ja kutsuista, postituksesta sekä tarjoilusta aiheutuvien kustannusten arvioitiin jäävän enintään 30 000 markkaan.

Vuonna 2001 Elinkeinopäivän yhteydessä järjestettiin myös yritysmessut, ja kaupungintalon sijaan tapahtumapaikkana oli Fur Center. Tilaisuudessa jaettiin jälleen Vantaa-mitaleita. Rakentajain Konevuokraamo Oyj palkittiin osana Vantaan yrityskenttää, ja Espoon–Vantaan Teknillinen ammattikorkeakoulu sai tunnustuksen merkittävästä panoksestaan Vantaan elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttamiseen. 

Vuosina 2004–2006 Vantaata tehtiin tunnetuksi näyttävillä kampanjoilla, kuten ”Viettelysten Vantaa” ja ”Kaikki tiet vievät Vantaalle”. Samalla Aviapolista alettiin markkinoida määrätietoisesti kansainvälisille markkinoille aina Kiinaa myöten. Myös Vantaan Akselia eli Hakkilan yritysaluetta markkinointiin voimakkaasti vuonna 2006.

Aviapoliksen vahvistuminen teki lentoaseman ympäristöstä entistä näkyvämmän osan Vantaan elinkeinotarinaa. Lentokenttäkaupunki ei ollut enää vain tulevaisuuden tavoite, vaan kaupunkikuvaan, yritysalueisiin ja kansainväliseen markkinointiin konkretisoituva kehityssuunta.

Myös kaupunkiympäristö uudistui vauhdilla. Monissa elokuvissa ja tv-sarjoissakin vilahtanut Kartanonkoski valmistui vuonna 2005, ja samana vuonna Laurean Tikkurilan kampus avasi uusia mahdollisuuksia alueen koulutukselle ja osaamiselle.

Lentoaseman tuntumaan suunniteltiin puolestaan uutta viihdekeskusta. Flamingo valmistui vuonna 2008 ja täydensi alueen palvelutarjontaa entisestään.

Vuosikymmenen lopulla Elinkeinopäivässä jaetut Vantaa-mitalit jatkoivat samaa ajatusta, joka oli näkynyt jo vuosikymmenen alun palkitsemisissa: kaupungin kasvu syntyi elinkeinoelämän, kaupunkikehityksen, osaamisen ja aktiivisten ihmisten yhteisestä työstä. Vuonna 2008 Vantaa-mitali myönnettiin kauppias Matti Himbergille hänen erittäin merkittävistä ansioistaan Vantaan ja koko pääkaupunkiseudun liike-elämän kehittämisessä. 

Vuonna 2009 tunnustuksen sai NCC Property Development Oy:n markkinointijohtaja Reijo Päärni. Hänen työnsä kytkeytyi suoraan vuosikymmenen näkyvään kehityskulkuun: Aviapoliksen ja muiden kiinteistöalan hankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi Päärni oli edistänyt Vantaan musiikkielämää Vantaan Perinnejazz ry:n perustajajäsenenä. 

Toinen vuoden 2009 Vantaa-mitali myönnettiin kilpapurjehtija Sari Multalalle merkittävistä urheilusaavutuksista. Nykyään Multala on toiminut vuodesta 2025 alkaen ympäristö- ja ilmastoministerinä.

Vuosikymmen käynnistyi uusilla mainoskampanjoilla ja esitteillä, joilla yrityksiä houkuteltiin erityisesti Aviapolikseen. Vantaasta tehtiin myös oma mainoselokuva nimeltä ”Vantaa is not only a dream”. 

Samalla Elinkeinopäivä jatkoi kaupungin ja elinkeinoelämän yhteisenä kohtaamispaikkana. Vuoden 2010 tilaisuudessa Vantaa-mitali myönnettiin Finavia Oyj:lle menestyksellisestä liiketoiminnasta sekä aktiivisesta osallistumisesta muun muassa Aviapolis-hankkeeseen ja pääkaupunkiseudun matkailun kehittämisohjelmaan. Toisen mitalin sai Vantaan musiikkiopiston nuorisokuoro Laurus tunnustuksena kansainvälisestä ja kansallisesta menestyksestään.

Vuonna 2013 Elinkeinopäivän puhujat toivat Vantaalle myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä näkökulmia – aiheena oli ”Suomi globaaleilla markkinoilla”.  Vuoden 2013 puhujakaartiin kuului Alexander Stubb, josta tuli myöhemmin tasavallan presidentti.

Vuonna 2014 Elinkeinopäivän teemana oli Venäjä ja sen sisä- ja ulkopoliittisen tilanteen vaikutukset kauppaan ja yrittäjyyteen.
Tilaisuuden pääpuhujana oli valtiovarainministeri Antti Rinne, joka kertoi Venäjän merkityksestä Suomen elinkeinoelämälle. Tuolloin Venäjän vaikutukset liittyivät elintarviketeollisuuden pakotteisiin. 

– Ukrainan kriisi on nostanut korkoja ja heikentänyt ruplaa. Suomen kannalta ruplan heikkeneminen näkyy palveluviennissä supistaen sitä. Venäjän talous näyttää ajautuvan taantumaan. Millään politiikkalohkolla ei näytä siltä, että tilannetta yritettäisiin korjata, totesi Rinne Elinkeinopäivässä. 

Kehärata avataan liikenteelle ja kaupungissa järjestetään asuntomessut Kivistön voimakkaasti kasvavalla asuinalueella.

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen kertoi yleisesti Vantaan sen hetkisestä toimintaympäristöstä, ja hehkutti:

– Ensi vuosi on monella tavalla merkittävä Vantaalle; Kehärata avataan liikenteelle ja kaupungissa järjestetään asuntomessut Kivistön voimakkaasti kasvavalla asuinalueella. 

Tilaisuudessa puhui myös Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen, Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtaja Jukka Hienonen, joka kertoi suomalaisyritysten kokemuksista Venäjän markkinoilla sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari, joka tarkasteli Venäjän poliittista ja taloudellista kehitystä.
Vantaa-mitalin sai vuonna 2014 Finnair Oyj. 

Pitkään rakennettu ja odotettu Kehärata aloitti liikennöinnin kesällä 2015 ja kytki Helsinki-Vantaan lentoaseman osaksi pääkaupunkiseudun lähijunaverkostoa. Tikkurilassa uusi asema ja toimisto- ja liikekeskus Dixi muodostivat uuden matkakeskuksen. Dixin liikkeet avautuivat jo tammikuussa, ja kaupungin tuolloisen arvion mukaan Tikkurilan kautta kulkisi Kehäradan valmistuttua jopa 15 miljoonaa matkustajaa vuodessa. 

Samana kesänä Kivistössä järjestetyt asuntomessut toivat kaupunkiin vilinää kuukauden ajaksi ja esittelivät Kehäradan varteen rakentuvaa uutta kaupunginosaa. Liikenneyhteydet, asuminen, palvelut ja toimitilat alkoivat nivoutua aiempaa selvemmin yhdeksi kaupunkikehityksen kokonaisuudeksi.

Vuosikymmenen taloudellinen kehitys näkyi erityisen selvästi työpaikkojen määrässä. Vuoden 2019 lopussa Vantaalla oli lähes 122 900 työpaikkaa eli noin 18 900 enemmän kuin vuonna 2010. Pelkästään Aviapoliksen suuralueella oli 40 900 työpaikkaa, enemmän kuin millään muulla Vantaan suuralueella. Tukku- ja vähittäiskauppa säilyi kaupungin suurimpana toimialana. 

Vuoden 2018 Elinkeinopäivän teemana oli kansainvälisen kaupan tulevaisuus. Vantaa-mitali myönnettiin jälleen Fazerille, joka oli saanut tunnustuksen jo Elinkeinopäivän kymmenvuotisjuhlassa vuonna 1986. 

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kuvasi avauspuheenvuorossaan kansainvälisten yhteyksien merkitystä kaupungille: ”Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuminen on pitkälti mahdollistanut Vantaan menestymisen, sillä meille on kehittynyt monipuolinen elinkeinorakenne ja täällä toimii paljon kansainvälisiä yrityksiä.”

Vuosikymmenen viimeisessä Elinkeinopäivässä vuonna 2019 katse kääntyi vastuullisuuteen ja kestävään liikkumiseen. Pääpuhujana oli jälleen Antti Rinne, josta oli tullut Suomen pääministeri. 

Vantaa-mitali myönnettiin metallialan moniosaaja Meconet Oy:lle menestyksekkäästä työstä Vantaan elinvoimaisuuden ja kestävän kasvun tukemisessa. 

Koronapandemian vaikutus näkyi Vantaalla poikkeuksellisen voimakkaana. Vuonna 2020 kaupungista katosi 12 200 työpaikkaa, ja työpaikkojen määrä väheni 9,9 prosenttia – enemmän kuin 1990-luvun laman vaikeimpina vuosina. Suurin pudotus osui kuljetukseen ja varastointiin sekä Aviapoliksen suuralueelle, jossa lentoaseman ympäristön yritykset kärsivät matkustamisen äkkipysähdyksestä. 

Elinkeinopäivä järjestettiin poikkeusoloista huolimatta vuonna 2020 kokonaan verkossa. Päivän teemaksi muotoutui ”Kriisistä uudistumiseen”, ja pääpuhujana oli elinkeinoministeri Mika Lintilä. Alun perin matkailuun keskittyneestä aiheesta tuli pandemian vuoksi entistä ajankohtaisempi. Silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman muistutti avauspuheenvuorossaan, että juuri matkailu oli ottanut koronan puristuksessa erityisen kovan iskun.

Vuoden 2021 Elinkeinopäivän teemana oli ”Työn murros ja tulevaisuuden kaupunki”. Hybriditapahtumassa tarkasteltiin, miten koronakriisi oli muuttanut työn tekemistä, osaamistarpeita, toimitiloja, liikkumista ja kaupunkien palveluja. Pääpuhujana oli ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, ja aihetta käsittelivät myös professori Kirsimarja Blomqvist, Jan Vapaavuori, SSA Groupin toimitusjohtaja Jussi Paakinaho sekä kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Elinkeinopäivän aikaan Vantaa oli juuri noussut Euroopan Innovaationeuvoston iCapital Awards -kilpailun finaaliin. Heti seuraavana päivänä, 24. marraskuuta 2021, kaupunki voitti Euroopan nouseva innovaatiokaupunki -palkinnon ja sai 500 000 euron tunnustuksen. Palkinto perustui Vantaan kykyyn rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä edistää muun muassa yritysten kasvua, hiilineutraaliutta, sosiaalisia innovaatioita ja digitaalisia ratkaisuja.

Vuonna 2022 Vantaan kansainvälisyys kytkeytyi entistä selvemmin osaajapulaan, investointeihin ja muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Elinkeinopäivässä pohdittiin, miten kaupunkiin houkutellaan kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä sekä mitä Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä geopoliittinen murros merkitsi tulevaisuuden kasvulle. Puhujina olivat muun muassa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen, Finest Futuren perustaja Peter Vesterbacka, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja Eatonin toimitusjohtaja Petri Koskinen. Eaton kertoi samalla siirtävänsä toimintansa Espoosta Vantaalle ja tuovansa kaupunkiin 300 työpaikkaa.

Kasvupalvelujohtaja Jaakko Niinistö kuvasi puheenvuorossaan Vantaata kansainvälisen kasvun mallikaupungiksi. Vuonna 2022 kaupungin asukkaista 23 prosenttia oli vieraskielisiä, mikä tarjosi yrityksille kielitaitoa, markkinatuntemusta ja uusia näkökulmia. 

Samassa, järjestyksessään 46. Elinkeinopäivässä julkistettiin kaupungin palvelulupaus yrityksille: yritysten asiat otetaan käsittelyyn 48 tunnin sisällä ja yritys pidetään ajan tasalla asian etenemisestä.

Vuoden 2023 Elinkeinopäivässä tarkasteltiin digitalisaatiota ja tekoälyä sekä niiden vaikutuksia yritysten osaamistarpeisiin. 

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen aloitti avauspuheenvuoronsa sanoilla ”Olen luonnehtinut Vantaata tulevaisuuden kaupunkina. Jos haluamme lunastaa tämän, otamme digitalisaation ja tekoälyn hyvin vakavasti ja myös tartumme niiden tuomiin mahdollisuuksiin.”

Silo AI:n perustaja Tero Ojanperä kuvasi tekoälyä pitkäkestoiseksi murrokseksi ja kannusti yrityksiä tarttumaan siihen ajoissa. Laboren johtaja Mika Maliranta tarkasteli tuottavuutta, ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja korosti datan ja tekoälysovellusten merkitystä kilpailukyvylle. 

Vantaan kaupungin 50-vuotisjuhlavuonna 2024 Elinkeinopäivän teemana oli ”Oodi työelämän monimuotoisuudelle”. Lentokentän uudessa Clarion-hotellissa järjestetty tapahtuma kokosi lähes 500 osallistujaa. Puheenvuoroissa monimuotoisuutta tarkasteltiin yritysten kilpailuetuna, osaavan työvoiman saatavuuden ratkaisuina ja uusien näkökulmien lähteenä. Puhujina olivat muun muassa silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Säde Tahvanainen, kaupunginjohtaja Pekka Timonen sekä Fazer Leipomoiden ja GA Telesiksen henkilöstöjohtajat Anu Salomaa ja Pia Pallasto.

Vuoden 2025 Elinkeinopäivän teemana oli ”Kasva ja menesty Vantaalla”. jälleen yli 500 osallistujaa kuuli vantaalaisten yritysten kasvutarinoita ja keskusteli kaupungin, yrityspalvelujen, kaavoituksen ja yhteistyöverkostojen merkityksestä menestykselle. Kaupunginjohtaja Pekka Timonen korosti, että heikosta Suomen taloustilanteesta huolimatta Vantaalla katsottiin eteenpäin ja yrityksille haluttiin tarjota ratkaisuja, ei vain tontteja. 

Yksi vuoden 2025 Elinkeinopäivän puhujista oli vantaalaisen puolustusteknologiayhtiö Sensofusionin toimitusjohtaja Tuomas Rasila. Droonien tunnistus- ja torjuntaratkaisuja kehittävä yritys tarjosi konkreettisen esimerkin Vantaalta kansainväliseen kasvuun ponnistaneesta korkean teknologian yrityksestä. Kasvutarina sai uuden merkkipaalun syksyllä 2026, kun Sensofusionin moninkertaisesti ylimerkitty listautumisanti keräsi noin 259 miljoonan euron bruttovarat ja kaupankäynti yhtiön osakkeella alkoi Nasdaq Helsingin prelistalla 9. lokakuuta. 

Vantaan historian suurimman investoinnin eli Vantaan ratikan rakentaminen alkoi vuonna 2025. Mellunmäestä Hakunilan ja Tikkurilan kautta Aviapolikseen kulkevan yhteyden on määrä valmistua vuonna 2029. 

Ratikka tekee Vantaasta aiempaa yhtenäisemmän kaupungin, jossa työpaikka-alueet, kaupalliset keskukset, palvelut ja raideliikenteen solmukohdat liittyvät sujuvammin toisiinsa.

Yrityksille parempi saavutettavuus tulee merkitsemään laajempaa asiakaspohjaa, helpompia työmatkoja ja parempia mahdollisuuksia houkutella osaajia. Samalla pysäkkien ympärille syntyvät uudet asuin- ja työpaikka-alueet lisäävät palvelujen kysyntää, vahvistavat kiinteistöjen ja sijaintien vetovoimaa sekä houkuttelevat investointeja. 

Vuonna 2026 järjestettävä 50. Vantaan Elinkeinopäivä kokoaa tapahtuman pitkän historian ja tulevaisuuden yhteen. Juhlavuoden teemana on ”Uudistu rohkeasti – kasva muutoksessa”. 

Juhlavuoden kunniaksi nostamme esiin makupaloja vuosien varrelta ja suuntaamme katseen tulevaisuuden mahdollisuuksiin. 

27.10.2026 järjestettävän Elinkeinopäivän ohjelma:

• Yllätysartisti
• Vantaan kaupungin tervehdys: Kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Vantaan kaupunki
• From Oil Shock to AI Shock: Building Resilient Companies in a Polycrisis (Keynote in English) Scientific Director Nordic Countries | Head of Division Digitalisation & AI Anselm Küsters, Centre for European Policy (cep)
• Kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro, Kauppakeskus Jumbo
• Moderoitu keskustelu: Johtaja Nasia Gavrielides-Klemetti, Gavrielides Foods
• Musiikkiesitys: Vaskivuoren lukion trio, Vilho Ahola, Veera Puhakka, Verneri Timonen
• Seuraavat 50 vuotta Vantaan elinvoimaa: 
  Asennuspäällikkö Santeri Kuvaja, Caverion Suomi Oy
  Nuorten yrittäjyys ja talous NYT lähettiläs Kelly Chau
  Yrittäjä Aarni Hildén, Hildén & Kaira

Lue lisää: Vantaan 50. Elinkeinopäivä 2026