Data haltuun - tekoäly käyttöön yrityksissä

Tekoäly on yritykselle hyödyllinen kaveri, mutta sen käyttöönotossa on hyvä edetä harkiten. Liiketoimintasuunnitelman tulee olla kirkas ennen kuin kannattaa ryhtyä muotoilemaan tekoälystrategiaa.

Ennen pikaisia päätöksiä ja investointeja, on tärkeää muodostaa selkeä käsitys yrityksen nykytilasta ja kehittämisen painopisteistä. Tämän pohjalta voidaan arvioida, millaista lisäarvoa tekoäly voi tuoda toiminnan tehostamiseen.

Tätä mieltä on Antti Leijala, jolla on pitkä kokemus yritystoiminnan konsultoinnista, liiketoimintamallien kehittämisestä, johtamisen kehittämisestä sekä ostokäyttäytymisen analysoinnista.

Minun mielestäni kannattaa pitää jalat maassa, että ei hypätä liian aikaisin tekoälyyn vaan ensin katsotaan, miten meidän yrityksellä yleensäkin menee.
Antti Leijala

Yritysten kehityskohteiden tunnistamisessa Leijala käyttää EKD -analyysia, joka perustuu yrityksen johdolle ja henkilöstölle tehtävään kyselyyn. Kysely kattaa liiketoiminnan eri alueet ja nostaa esille ne toiminnot, joissa on eniten parannettavaa. Tulokset auttavat yrityksen johtoa priorisoimaan kehittämistoimenpiteitä. 

Priorisoinnilla määritellään konkreettiset askeleet, joilla kehitystä vauhditetaan. Samalla on hyvä pysähtyä pohtimaan, missä tekoäly tuo suurimman hyödyn: johtamisessa, yrityskulttuurissa, tehokkuudessa vai kenties asiakkuuksien kehittämisessä.

Tekoäly ei korvaa ihmistä

Tekoälylukutaito on yhteiskunnan uusi kansalaistaito, jota jokaisen kannattaa kehittää omassa elämässään. Yrityksessä on tärkeää vahvistaa datalukutaitoa, jota tarvitaan myös tekoälyn käyttämän ja tuottaman tiedon analysoinnissa. Leijala on sitä mieltä, että monilla yrityksillä on puutteita datan ymmärtämisessä, joka vaikeuttaa tekoälyn hyödyntämistä. 

”Näetkö metsän puilta? Katsomme dataa usein liian läheltä ja keskitymme korostamaan esimerkiksi liikevaihdon kuukausittaista vaihtelua. Usein kannattaisi ottaa askel taaksepäin ja katsoa pidemmän aikavälin trendiä – näin pystyy erottamaan yksittäiset poikkeukset tai normaalin kohinan pitkän aikavälin kehityksestä.”

Laadukkaalla datalla luodaan perusta tekoälyn luotettavalle toiminnalle. Puutteellisesta tai virheellisestä tiedosta ei saada hyviä johtopäätöksiä tekoälynkään avulla. 

Tiedon tuottamisessa tekoäly ei korvaa ihmisen työtä, mutta muuttaa hänen rooliaan. Työntekijä muuttuu datan tuottajasta sen laadun ja käyttökelpoisuuden arvioijaksi. Laadun kontrolloinnin lisäksi ihmisen ymmärrys ja kokemus on korvaamatonta ongelmien perimmäisten syiden tutkimisessa. 

Kaikista käyttäjistä pitää tulla laatupäälliköitä.  
Laadun kontrollointi pitää vielä ainakin tällä hetkellä tehdä ihmisaivoilla, tarkistaa, että menikö nyt oikein ja uskallanko laittaa eteenpäin tätä tietoa. 
Erityisen tärkeää on ymmärtää syy-seuraussuhteet!
Antti Leijala

Antti Leijala näkee tekoälyn suurimman arvon yrityksen sisäisen tiedon analysoinnissa, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia löytää kehittämiskohteita. Leijala käyttää työvälineenä EKD-analyysia, jonka perusteella yrityksen tekoälykyvykkyyttä voi kehittää suunnitelmallisesti. Siinä on neljä vaihetta

• Koko henkilöstölle tehtävä kysely, joka antaa kattavan yleiskuvan organisaation tilanteesta ja tuo esiin näkemykset, jotka muutoin voisivat jäädä piiloon.
• Tekoälykyvykkyyksien kartoitus, jota peilataan EKD-kyselyn tuloksiin.
• Kehityskohteiden taloudellisten vaikutusten arviointi ja priorisointi.
• Kehityshankkeiden toteutus, joko yrityksen omin voimin tai asiantuntijoiden avulla. 

Antti Leijala tunnistaa tekoälyn tuomat mahdollisuudet, mutta korostaa, että niiden hyödyntäminen vaatii selkeän liiketoimintastrategian, laadukasta dataa ja kriittistä ajattelua. Tekoäly ei ole oikotie, vaan työkalu, joka toimii parhaiten, kun perusta on kunnossa.

Lisätietoja

Antti Leijala
UltraLeanBusiness Oy Ltd
UltraLeanSales – UltraLeanBusiness Oy Ltd
antti.leijala@ultraleanbusiness.com

Kirjoittanut 
Laila Bröcker
laila.brocker@vantaa.fi
Business Vantaa

Haastattelu on osa AIStart tekoälyhautomo -toimintaa
AIStart - Koska tekoäly kuuluu kaikille