Miten innovaatioekosysteemien vaikuttavuutta mitataan?

Vaikuttavuuden arviointi on HEVi-ohjelmassa keskeistä, sillä tavoitteena on varmistaa, että seitsemän vuoden 2021 - 2027 rahoitusohjelman avulla luodaan vaikuttavuutta HEVin kaikilla painopistealueilla: älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut, hyvinvointi ja terveysteknologia, uudet oppimisympäristöt ja osaamisen digitaaliset ratkaisut, uudet avaukset ja yleinen ekosysteemien kehittäminen.  Teemakokonaisuudet täydentävät jo olemassa olevia ekosysteemejä pääkaupunkiseudulla ja myös sen ulkopuolella, globaalia ulottuvuutta unohtamatta. 

EU:n Rakennerahaston osarahoittaman Uudistuva ja Osaava Suomi 2021 - 2027 -ohjelmassa tavoitellaan parempaa vaikuttavuutta sovittamalla yhteen alueellista ja kansallisen tason innovaatiotoimintaa. Lisäksi alueille tulee ohjelman mukaan luoda edellytykset kytkeytyä osaksi muita kansallisia ja kansainvälisiä arvoverkkoja. 

Vaikuttavuuden monitasoiset ja monipuoliset ulottuvuudet

Vaikuttavuus syntyy useista eri tekijöistä,  joten sen arviointikin on kompleksista ja monitasoista.  Lähtökohtana on, että elämme VUCA-maailmassa (volatility, uncertainty, complexity, ambiguity) (Bennett et al., 2014), jossa päätöksentekoon tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja. SITRAn vaikuttavuuden johtava asiantuntija Rose Thompson Coon korosti esityksessään epälineaarisuuden merkitystä, systeemiajattelun keskeisyyttä ja monimenetelmämallien avulla tehtävää, eteenpäin katsovaa vaikuttavuuden arviointia. Epävarmuuden ajassa, jota tutkijat kutsuvat myös post-normaaliksi ajaksi, myös innovaatiotoiminnan ympäristö muuttuu nopeasti. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Valtteri Laasonen painotti suomalaisen innovaatiopolitiikan merkittävää muutosta; aluekehittäminen tapahtuu yhä enemmän innovaatioekosysteemien kautta, jotka perustuvat yhteiskunnallisiin haasteisiin tai ilmiötason muutostrendeihin. 

On tärkeää, että vaikuttavuuden arvioinnissa huomioidaan erilaiset toimijat ja näkökulmat, kuten Harri Laihonen Itä-Suomen yliopistosta korosti esityksessään sote-alan TKI-toiminnasta.  Vaikuttavuuden mittaamisessa tarvitaan Laihosen mukaan monitoimijuutta, dialogia ja tasapainotettua lähestymistapaa. 

Seminaarin päätti paneelikeskustelu, johon osallistujat Ari Kurlin Niiniaho Pirkanmaan liitosta, Venla Virkamäki Uudenmaan liitosta, Minna Torppa Forum Virium Helsingistä ja Leena Kunttu Vaasan yliopistosta. He toivat vaikuttavuuden arviointiin useita näkökulmia alueiden monitasoisesta kehittämisestä kaupunkikehittämiseen. Innovaatiopolitiikassa ja strategiatyössä tulee korostaa systemaattisuutta ja osallistamisen tärkeyttä. Laadulliset vaikuttavuuspolut ovat yksi tapa hahmottaa vaikuttavuuden todentamisen haasteita ja verkostot voivat olla avainasemassa vaikuttavuuden edistämisessä.

Työkaluja tukemaan HEVi-hankkeiden vaikuttavuutta 

Aika on keskeinen tekijä vaikuttavuutta arvioitaessa. Koska pitkäjänteisen toiminnan ja lyhyen tähtäimen toimenpiteiden vaikuttavuutta on vaikea todentaa, pitää myös arvioinnin olla luonteeltaan ajassa elävää ja kehittyvää. Synesis Oy:n Tomi Lamppula ja STE Analyticsin Minna Soittila esittelivät systeemisen Innovisions-työkalun, joka on konkreettinen esimerkki siitä, miten HEVi-hankkeiden ekosysteemien elinvoimaa voidaan arvioida koko ajan, dynaamisesti.  Samalla se auttaa suuntaamaan HEVi-hankkeiden työtä ekosysteemien elinvoiman kasvattamiseksi.  Projektipäällikkö Suvi Hänninen totesi, että Innovisions-työkalua tullaan hyödyntämään HEVi-ohjelmassa vaikuttavuuden näkökulmasta keskeisillä osa-alueilla ja toiminnassa.  

VTT:n Suomen yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien Innokaupungit-yhteisönlle tuottama Työkirja ekosysteemien vaikuttavuuden kirittämiseksi on myös hankkeiden käytössä. Työkirja sisältää vaikuttavuuden mallin, mittarit ja mittarikorit,  vaikuttavuuspolut ja Future Radar -mallin, joka auttaa tunnistamaan kasvumahdollisuuksia kompleksisessa maailmassa. Ennakoinnin johtavana työkaluna sen avulla muun muassa varmistetaan, että HEVin hankeportfolio kytkeytyy kansallisiin ekosysteemeihin. 

Vision Factory Oy:n Krista Keränen esitteli lopuksi ekosysteemien yhteiskehittämisen prosessia, jonka avulla HEVi-projektitiimi voi rakentaa kokonaisuuteen entistä laajempaa vaikuttavuutta. Keskeistä on ymmärtää, että vaikuttavuutta syntyy sekä yksittäisissä hankkeissa että koko hankeportfolioon kuuluvien hankkeiden vuorovaikutuksen kautta. 

Vaikuttavuuden ajattelu on jalkautettava toimintaan

Innovaatioekosysteemien vaikuttavuuden arvioiminen on suhteellisen uusi ilmiö, ja siinä tarvitaan joustavuutta, ketteryyttä ja systemaattisuutta. Mikael Seppälän mukaan (2023, 181), portfoliojohtamisen on oltava hajautettua ja osallistavaa.  Jatkuva tietopohjan ja arviointimenetelmien kehittäminen ja kokonaisvaltainen vaikuttavuuden johtaminen on olennaista kun halutaan aidosti vaikuttavaa innovaatiotoimintaa. Innokaupunkien blogissa VTT:n asiantuntijat Johanna Leväsluoto, Kirsi Hyytinen, Katri Valkokari VTT:lta korostavat, että on kaupungeissa ja ekosysteemeissä tulee jalkauttaa vaikuttavuuden ajattelu omaan toimintaan. Ratkaiseva kysymys on lisäksi, miten kovat ekosysteemit kuten esimerkiksi ekosysteemisopimukset ja sotealueet, sekä pehmeät ekosysteemit kuten paikalliset ekosysteemit, suhteutuvat toisiinsa vaikuttavuuden arvioinnissa. 

Kirjoittaja ja lisätiedot:

Fulvio Rizzo, HEVi-ohjelman projektipäällikkö

fulvio.rizzo@vantaa.fi 

0405467418

Lähteet:

Bennett et al., (2014). What a difference a world makes: understanding threats to performance in a VUCA world. Business Horizons, 57 (3), 311-317.

Leväsluoto et al., (2024) https://innokaupungit.fi/blogi-vauhtia-vaikuttavuuteen/

Seppälä Mikael (2023). Innovaatioportfoliot systeemisen muutoksen raamittajina. In: epävarmuuden aika. Kuinka ymmärtää systeemistä muutosta? 

Uudistuva ja Osaava Suomi 2021-2027. EU:n alue ja rakennepolitiikan ohjelma.