Kun tekoäly haastaa ihmisen – ja ihminen tekoälyn

Generatiivisen tekoälyn hyödyistä keskusteltaessa keskeinen lupaus on sen kyky automatisoida rutiinitehtäviä, mikä tehostaa työn tekemistä ja parantaa tuottavuutta. Hyötylaskelmat perustuvat siihen, että automaation myötä työntekijöiden aikaa vapautuu merkityksellisempään ja tuottavampaan työhön.  

Piia Keihään mielestä muutos ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, sillä ihmiset eivät muutu yhtä nopeasti kuin tekoäly kehittyy. Työn tuottavuuden kannalta merkittävä kysymys onkin, miten rutiinityötä tekevät ihmiset muuttuvat luoviksi ja innovatiivisiksi – ja millä konkreettisilla keinoilla tätä kehitystä edistetään. Sitäkin kannattaa miettiä, haluavatko työntekijät luopua kaikista rutiineista. 

Ehkä me tarvitsemme rutiineja, 
koska ne ovat tietyllä tavalla rentouttavia. 
Rutiinitehtävien aikana ei tarvitse pinnistellä ja ponnistella, 
olla innovatiivinen ja tuottava koko ajan.
Piia Keihäs
eOppimiskeskus 

Suhteemme työhön muuttuu tekoälyn käyttöön ottamisen myötä.  Uuden teknologian hyödyntämisen kannalta on tärkeää tunnistaa oma ainutlaatuinen osaaminen ja asiantuntijuus. Kun ymmärrämme vahvuutemme, tekoäly voi auttaa meitä hyödyntämään ja kehittämään niitä.   

Piian ryhmän tekemissä yrityshaastatteluissa tuli esille, että tekoälyn hyödyntäminen organisaatioissa on vielä melko paljon henkilö- ja tehtäväkohtaista, pirstaleista ja kunkin yksilön oman kiinnostuksen varassa. Myös tekoälyn käytön oppiminen perustuu usein työntekijän omaan aktiivisuuteen, ja asiasta kiinnostuneillakin suurin osa ajasta kuluu uusien käyttökohteiden etsimiseen ja uuden opetteluun.  

Niin tavallaan, että kokeilee ja 
sitten 3 tunnin päästä kokeilee edelleenkin, 
niin sitten se tuntuu niinku että ei, 
eihän se nyt aika riitä siinä itsellä. 
Piia Keihäs
eOppimiskeskus 

Yritysten tuleekin määritellä, mitä ja miten tekoälytyökaluja käytetään, mitä dataa voi käyttää ja kuka siihen antaa pääsyn.  Kun työntekijä tietää mitä saa tehdä, hän voi kokeilla, testata ja hakea hyötyjä ja samalla saada käyttökokemusta. 

Suurin osa nykyisin käytössä olevista työkaluista tehostaa jotakin yksittäistä toimintoa, mutta tulevaisuudessa kehitetään varmasti kokonaisvaltaisempiin ratkaisuja. Todelliset hyödyt näkyvät silloin, kun tekoälyä hyödynnetään kokonaisten prosessien kehittämisessä.

Koska nopea ja oppimista vaativa muutos on usein stressaavaa, niin Piia kertoo olleensa yllättynyt havaitessaan, että tekoälyn hyödyntämisen koettiin parantavan myös työhyvinvointia. Tämä selittynee sillä, että rutiinitehtävien siirtäminen tekoälyn hoidettavaksi parantaa työn mielekkyyttä.  Erityisesti sellaiset tehtävät, joissa ei voi käyttää omia vahvuuksia annetaan mielellään tekoälyn suoritettavaksi.  

Rima korkealle tekoälylle ja käyttäjille 

Piia Keihäs korostaa, että todellinen tuottavuusloikka syntyy siitä, että pyrimme jatkuvasti parempaan suoritukseen ja vaadimme enemmän sekä tekoälyltä että itseltämme. Käytännössä ei pidä tyytyä generatiivisen tekoälyn ensimmäiseen vastaukseen, koska se on usein tasoltaan keskinkertainen.   

Jos hyväksyy kaiken, mitä tekoäly tuottaa, alkaa sokaistua tekoälyn tekemille virheille. 
On opittava vaatimaan prosessilta enemmän 
ja käytettävä tekoälyä sparraajana. 
Piia Keihäs
eOppimiskeskus 

Juuri nyt yritysjohdon kannattaa tarttua toimeen ja sisällyttää tekoälytyökalujen käyttöön ottaminen osaksi liiketoimintaa ja liiketoiminnan tavoitteita. Organisaation on tärkeää ymmärtää tekoälyn toimintalogiikka, sen mahdollisuudet ja rajoitukset liiketoiminnan kehittämisessä. Kun yritys räätälöi tekoälyn omilla tiedoilla ja hyvin muotoilluilla kehotteilla, sen käyttämisestä on enemmän hyötyä. Tämä on juuri sitä perustekoälyosaamista, jota yrityksiin nyt kaivataan.

Yrityksen ensimmäinen tehtävä on päättää tekoälyn käyttämiseen liittyvistä periaatteista, linjauksista ja siitä, miten ja mihin sitä käytetään (Code of Conduct). Sen jälkeen tekoäly kannattaa sisällyttää strategisiin tavoitteisiin, määritellä miten sitä hyödynnetään ja asettaa sen käytölle selkeät liiketoiminnalliset tavoitteet.  

Jokaisessa yrityksessä tulee olla selkeä tekoälyn käyttöä ohjaava Code of Cond​uct. 
Täytyy määritellä "hiekkalaatikko", jossa on luvallista toimia, 
ja millä "lapioilla" ja "ämpäreillä" siellä on luvallista leikkiä. 
Piia Keihäs
eOppimiskeskus 

Tekoälyn käyttöön ottaminen vaatii investointeja. On investoitava kolutukseen, lisensseihin, työvälineisiin, datan kehittämiseen ja yrityksen tekoälyjärjestelmän rakentamiseen.  

Organisaatiotasolla muutosta ei voi tehdä työntekijöiden puolesta, vaan se täytyy tehdä yhdessä heidän kanssaan. Jokainen työntekijä on oman työnsä asiantuntija, ja hänen näkemyksensä työn sujuvuudesta tuovat esiin asioita, joita johtoryhmä ei välttämättä huomaa.

Nopean kehityksen myötä on havaittu uudenlaisten asiantuntijoiden tarve. Yksi ehdotettu rooli on niin sanottu "tekoälyluotsi" – henkilö, joka seuraa alan kehitystä, kokeilee uusia työkaluja ja suodattaa olennaisen tiedon organisaatiolle. Tämänkaltaiselle asiantuntijuudelle vaikuttaa olevan suuri tarve, sillä monilla työyhteisöillä on haasteita pysyä ajan tasalla tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista ja niiden soveltamisesta käytännössä. 

Lisää vauhtia osaamisen ja tekoälytaitojen kehittämiseen 

Tekoälyyn perustuvat sovellukset kehittyvät niin rivakasti, että vauhdissa on vaikea pysyä mukana.  Uusia sovelluksia syntyy jatkuvasti, ja monet niistä keskittyvät kapeisiin, yksittäisiin tehtäviin. Tilanne saattaa tuntua hämmentävältä, koska on vaikea hahmottaa, miten uutta teknologiaa käytetään ja missä sen todelliset hyödyt ovat.

Murrosvaiheessa tarvitaan paljon uutta osaamista: 
keskeisiä taitoja ovat digitaitojen vahvistaminen, 
kehotteiden laatiminen, kokonaisuuksien hahmottaminen, 
tekoälylukutaito ja uudenlainen ajattelu.
 Piia Keihäs
eOppimiskeskus  

Aluksi kannattaa panostaa työntekijöiden perusdigitaitojen vahvistamiseen. Jos niissä on puutteita, se hidastaa tekoälyn ja muiden kehittyneiden työvälineiden käyttöönottamista.  

Generatiivisen tekoälyn käyttämisen perustaito on tarkkojen ja tehokkaiden kehotteiden muotoilu. On tärkeää ymmärtää, miten kehotteet muotoillaan, millaisia vastauksia niistä saadaan ja miten prosessia voi viedä eteenpäin kohti haluttua lopputulosta. Lisäksi tarvitaan osaamista tekoälyn tuottamien vastauksien vuorovaikutteiseen kehittämiseen.

Kehotteiden muotoilu vaatii uudenlaista, kirkasta ja jäsenneltyä ajattelua. Sen merkitys korostuu, kun tulevaisuudessa siirrymme käyttämään suullisia kehotteita. Haastatteluissa nousi esille myös tarinankerronnan taito ja mielikuvitus, jotka liittyvät vahvasti tähän prosessiin.  

Yrityksen johdon vastuulla on varmistaa, että työntekijät saavat asianmukaista ohjeistusta ja koulutusta. Haasteena on, miten huolehdimme taitojen kehittämisestä tarpeeksi nopeasti ja miten tämä muutos menee organisaation eri tasojen läpi. 

Piian vinkit yrityksille tekoälyn käyttöön ottamiseen

• Muutosjohtaminen, eli henkilöstön tukeminen ja johtaminen tekoälyn tuoman murroksen läpi.
• Laatikaa tekoälystrategia, jossa määrittelette organisaation toimintaympäristö ja tekoälyn käyttämisen tavoitteet ja rakenteet.
• Luokaa yritykselle Code of Conduct eli eettiset pelisäännöt tekoälyn käyttämiseen.
• Investoikaa tekoälyn käyttämisen osaamisen kehittämiseen
• Panostakaa datan ja tekoälytyökalujen kehittämiseen, laadukkaan datan hallintaan ja sopivien tekoälyratkaisujen valintaan. 
   

Lisätietoja:

• Aito-hanke
• Selvityksen tulokset
• Suomen eOppimiskeskus

AIStart -hanke
Vantaan osahanke
Projektipäällikkö 
Laila Bröcker
laila.brocker@vantaa.fi