Vantaan Uusiolassa tehdään jo tulevaisuutta, joka tulee työllistämään tuhansia ja kääntämään toimintamme resurssiviisaaksi ja ilmastoystävälliseksi

Ennen roska, nyt uusi ja arvokas valuutta, raaka-aine. Suomen suurimmat kiertotalousinvestoinnit löytyvät Vantaalta, Uusiolasta.

Yhteinen tavoite hillitä ilmastonmuutosta ja siitä syntynyt materiaalinkierto on esimerkki kiertotalouden toimivuudesta parhaimmillaan. Remeo kerää ja käsittelee helmikuussa 2022 avatussa käsittelylaitoksessaan jätemateriaaleja ja toimittaa uusiokäyttöön kelpaamattoman energiajakeen Vantaan Energialle lämmön ja sähkön tuotantoon sekä kierrätettävän kivipohjaisen materiaalin Rudukselle rakennusalan uusiokäyttöön. Win-win-tilanne siis kaikille, ja erityisesti ympäröivälle luonnolle ehtyvine varoineen.

– Kahvipöydässä syntyi ajatus yhdistää voimamme, kiertotalouden kärkeä Suomessa edustava kolmikko kertoo.

– Suunta ei ole vielä EU:n asettaman päästötavoitteen saavuttamisen mukainen. Töitä riittää, toteaa Vantaan Energian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri.

Kolmikosta Vantaan Energian ja Remeon yhteistyö Uusiolassa on luontaisesti tiiviimpää, toinen käsittelee jätettä, toinen tarvitsee sitä omaan tuotantoonsa. Rudus puolestaan on kirjaimellisesti luonut perustaa yritysten investoinneille kierrätysmurskeen muodossa.

Remeon kierrätyslaitoksella modernia teknologiaa hyödyntävässä kierrätysprosessissa vastaanotetun jätteen lajitteluun on valjastettu oppivaa teknologiaa. Tarkkojen robottikourien ansioista yli 70 prosenttia rakennusjätteestä saadaan uudelleen kiertoon, energiajakeestakin lähes 30 prosenttia.

Esimerkiksi kuluttajille tutun uusiomuovin ei tarvitse olla harmaata. Älyteknologian ohjaama robotti pystyy noukkimaan sekalaiselta näyttävästä jätevirrasta esimerkiksi vain kirkkaat kalvomuovit. Teknologialla saavutettavissa oleva korkea kierrätysaste mahdollistaa sen, että kierrätysmateriaalista valmistettua tuotetta ei silmämääräisesti pystyisi erottamaan kiertotalousrattaiden kautta kulkeneeksi.

Laadukkaat uusiomateriaalit voivat näin ollen korvata uusia, neitseellisiä raaka-aineita. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan.

– Älyteknologian avulla saamme materiaalit entistä tarkemmin kiertoon, sanoo Remeon toimitusjohtaja Johan Mild.

– Kierrätysvirtojen korkealla kierrätysasteella kierrätystavoitteet ovat saavutettavissa, komppaa Ruduksen liiketoimintajohtaja Henri Kylä-Utsuri.

Rudus vastaanottaa, varastoi ja jatkokäsittelee kivipohjaiset rakennusmateriaalit. Kaikki vastaanotetut kierrätysmateriaalit päätyvät uusiokäyttöön.

Betoni on jo itsessään hiilinielu, karbonalisoitumisen myötä se sitoo hiilidioksidia.

–  Murskattaessa sen hiiltä sitova pinta-ala kasvaa entisestään. Uusiolasta lähtevän kierrätysbetonin hiilikädenjälki auttaa siis asiakkaita pienentämään hiilijalanjälkeään, Henri tarkentaa.

Tiukka lainsäädäntö on asettanut kapuloita kierrätystuotannon rattaisiin. Jätestatuksella olevan materiaalin on ollut hyvin vaikea saada tuotemerkintää, vaikka esimerkiksi kierrätetty betoni on täysin uutta vastaava, turvallinen tuote. Regulaatio vaikuttaakin koko kiertotalousalaan. Johan ja Kalle ovat käyneet Brysselissä keskustelemassa lainsäädännön asettamista haasteista.

Innovaatioita ja insinööritaitoja

Kiertotalouden kasvavalla alalla on tilaa ja mahdollisuuksia, mutta uudet innovaatiot on hyvä miettiä tarvelähtöisesti. Yhteisen pöydän ääressä keskustellen Uusiolan kolmikkokin on löytänyt synergiaetuja.

­– Kiertotalousliiketoiminnan kannalta on järkevä miettiä, löytyisikö omista asiakas-, toimittaja- tai sidosryhmistä sellaisia toimijoita, joiden kanssa yhteistyötä voisi syventää, ja sitä kautta ideoida yhdessä uutta, Remeon Johan neuvoo.

Hän jatkaa, että kiertotalous haastaakin meitä ajattelemaan eri tavalla. Tosin kuin lineaarinen talousmalli, se perustuu materiaalien mahdollisimman pitkään kiertoon ja omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.

– Yritysten tulee miettiä yhdessä roolit, joista molemmat hyötyvät. Raaka-aineen heterogeenisyys luo myös oman haasteensa. Prosessien on taivuttava ja mukauduttava materiaalien päivittäisiin vaihteluihin.

Tulevaisuuden kehitystarpeista Vantaan Energian Kalle nostaa esiin hiilidioksidin hyötykäytön.

– Hiilidioksidi on tärkeä raaka-aine, ja siitä tulee olemaan pulaa. Miten saisimme talteen ja hyödynnettyä tätä piipuista tupruavaa ainetta? Myös vedyn varastoitavuus on kiinnostava seikka. Nämä kaksi yhdistämällä saadaan muovin raaka-ainetta, hiilivetyä.

Business Vantaa luo kohtaamisia

Toukokuussa yrityskolmikko esitteli toimintaansa kiertotaloudesta kiinnostuneille tahoille Business Vantaan organisoimassa tilaisuudessa Uusiolassa. Keskustelu kävi vilkkaana niin ilmastotavoitteiden realistisuudesta kuin myös uusien, jo kehiteltyjen innovaatioiden pilotointimahdollisuuksista. Tulevaisuuden ala kiinnostaa niin oppilaitoksia kuin myös eri kokoluokan yrityksiä.

– Tavoitteemme on tuoda ihmisiä yhteen ja mahdollistaa kohtaamisia, joista yhdessä keskustellen voi syntyä ituja uusille innovaatioille ja liiketoiminta-ajatuksille, Panu Vuorimaa Business Vantaalta kuvailee.

Panu kannustaa kiertotaloudesta kiinnostuneita yrityksiä ottamaan osaa kaupungin elinkeinopalveluiden koordinoimaan avoimeen kiertotalousklusteriin. Maksuttoman toiminnan tarkoitus on auttaa yrityksiä verkostoitumaan keskenään ja löytämään yhdessä uusia mahdollisuuksia kehittyvällä alalla.

Suomella petraamisen paikka

Kiertotaloustilaisuudessa ympäristöministeriön erikoisasiantuntija Heikki Sorasahi alusti lähtötilannetta: ekoinnovaatiotasolla Suomi on kärkikastissa, mutta materiaalien kulutuksessa maamme loistaa valitettavasti ensimmäisenä, ja kiertotalouden osalta olemme vain keskitasoa. Materiaalia siis riittää kiertoon, ja kehittämisen varaa on paljon. EU:n alueella materiaalivirroista talouden kierrossa ja uudelleenkäytössä pysyy 12 prosenttia, Suomessa vain 4,5 prosenttia.

Resurssien käytön ennustetaan globaalisti tuplaantuvan vuoteen 2060 mennessä, joten vähemmästä on saatava jatkossa enemmän. Resurssiviisaalla kierrolla myös ilmastopäästötavoitteet ovat saavutettavissa. Kiertotalousratkaisuiden arvioidaan tuovan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja sekä kasvattavan vientiä.

Tule mukaan https://business.vantaa.fi/fi/kiertotalousklusteri.