Vantaasta Nanohiililaakso?

Vantaan puolijohdealalla tapahtuu

Vantaalla sijaitsee yksi Suomen merkittävimmistä puolijohdeteollisuuden keskittymistä. Puolijohdeala on Vantaalle toimialana erittäin tärkeä, ja Vantaalta löytyy myös halua panostaa alan tulevaisuuteen. Puolijohdeala on maailmanlaajuisesti kasvava ala, jolla on keskeinen rooli teknologian kehityksessä. Puolijohteet ovat keskeinen osa elektroniikkaa esimerkiksi älypuhelimissa, autoissa ja teollisuudessa ja jokapäiväisessä elämässä.

Erityisen tärkeä puolijohdeala on vihreän siirtymän edistämisessä, muun muassa koska sen avulla pyritään tehostamaan energian käyttöä nopeasti sähköistyvässä maailmassa. Teknologia on mahdollistanut energiatehokkaampien laitteiden valmistuksen. Tästä on esimerkkinä myös Millenniumpalkinto 2024, joka myönnettiin energiaa säästävälle laajalle levinneelle puolijohdeinnovaatiolle. Myös vantaalaisten alan yritysten joukossa on vihreään siirtymän etenemiseen vaikuttavia muutoksentekijöitä.

Vantaa on jo nyt vahva puolijohdealaan liittyvässä valmistuksessa ja Suomen Chips from the North –puolijohdestrategian (suomeksi Siruja Pohjolasta - Puolijohdealan kasvustrategia Suomelle) toteuttamisen myötä sen rooli kasvaa entisestään. Chips from the North –strategian tarkoituksena on nostaa Suomi maailmankartalle puolijohdealalla ja -teknologian kehityksessä. Suurta tulevaisuudenvisiota Vantaalle kaavailee myös Canatu Oyj:n toimitusjohtaja Juha Kokkonen. Kokkosen visiossa Vantaalle syntyy teknologisesti uraauurtava puolijohdekehityksen Nanohiililaakso.  

Puolijohdealan kartoitus on osa toimialakohtaisen ennakointimallin kehitystä

Vantaalla on tehty syksyn mittaan puolijohdetoimialan kartoitusta, jonka aikana on haastateltu Vantaalla toimivia puolijohdealan yrityksiä, ja selvitetty yritysten tämänhetkistä tilannetta, osaamistarpeita ja tulevaisuudennäkymiä. Haastatteluprosessi on osa kehitettävää ja testattavaa toimialakohtaista ennakointikonseptia, jota pilotoidaan puolijohdealalla. Tarkoitus on luoda Vantaan oma (osaamisen) ennakointimalli ja käydä vuosittain läpi 2–3 keskeistä toimialaa. Toimialakohtaisen ennakointimallin kehittämisen tavoitteena on ennakoida alan työvoima-, koulutus-, osaamis- ja muita tarpeita sekä tukea vuoropuhelua työelämän, oppilaitosten, Vantaan kaupungin ja muiden toimijoiden välillä.  

14.11. järjestettiin Vantaan puolijohdealan tulevaisuuspaja, joka toi yhteen niin kaupungin, yritysten, oppilaitosten kuin myös muiden sidosryhmien edustajia. Tulevaisuuspajassa pohdittiin Vantaan roolia puolijohdealan arvoketjussa. Pajassa tutustuttiin puolijohdealan nykytilaan ja tulevaisuuden kehitysnäkymiin, toimialakartoituksen haastattelutuloksiin sekä kuultiin yritysten näkemyksiä puolijohdealasta. Lisäksi keskusteltiin tarvittavista konkreettisista jatkotoimenpiteistä, joita pitäisi toteuttaa yritysten tarpeisiin vastaamisen mahdollistamiseksi.

Tulevaisuudentarpeisiin vastaaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä

Tärkeänä toimenpiteenä nousi esiin koulutuksen tarve. Alan yritysten tarpeet ovat yleensä hyvin spesifejä ja osaamista myös vaaditaan laaja-alaisesti tuotantoinsinööreistä, puhdastilaosaajiin ja alan tohtorikoulutettuihin. Tarve on esimerkiksi kohdennetulle koulutukselle sekä muuntokoulutuksen lisääminen yritysten lähellä ja yritysten henkilöstölle - jopa työssäolevan vuorotyöläisen lähtökohdista.

Lisäksi tärkeänä korostui puolijohdealan ja erityisesti vantaalaisen puolijohdekehitys- ja yritystoiminnan näkyväksi ja houkuttelevaksi tekeminen. Alan tunnettuuden kasvattaminen on tärkeää erityisesti osaajapulaan vastaamiseen kannalta, jotta puolijohdealalle voidaan houkutella lisää opiskelijoita ja jotta Vantaalle voitaisiin houkutella alan osaajia.

Vahvasti esille nousi myös tarve yhteiselle foorumille. Yritysten, oppilaitosten ja muiden tahojen yhteen tuominen vaatii jatkossakin koordinoivaa tahoa. Säännöllinen foorumitoiminta mahdollistaisi monitahoisen yhteistyön toimialan ennakointityössä, edistää alan työvoimansaantia sekä muihin tarpeisiin vastaamista myös jatkossa. Tarpeisiin vastaaminen edellyttää yhteistyötä myös pääkaupunkiseudun ja Suomen tasolla.

Myös Vantaan kaupungin rooli puolijohdealan kehityksessä korostui. Erityisen tärkeä rooli on päätöksentekijöillä, mutta myös kaupungin eri toimialojen yhteistyöllä. Konkreettisia toimia tarvitaan ja tärkeä rooli on niin kaavoituksella, joukkoliikenteellä kuin myös laadukkaiden englanninkielisten palvelujen, kuten päiväkotien ja alakoulujen tarjoamisella osaajien houkuttelemiseksi. Myös Tulevaisuuspajaan osallistunut kaupunginjohtaja Pekka Timonen korosti Vantaan roolia, sekä kuinka tärkeää on löytää yhteinen näkemys ja tahtotila toimia tulevaisuuden eteen.

Seuraavat askeleet

Toimialakartoitus on hyvässä vauhdissa ja kehitystoiminta jatkuu Vantaan elinvoimapalveluissa. Haastatteluiden ja työpajojen tulokset sekä palaute käsitellään Vantaan elinvoimapalveluiden johtoryhmässä. Jatkotoimenpiteet käydään läpi myös yhdessä avainyritysten kanssa. Esiin nousseita tarvittavia toimenpiteitä on tarkoitus viedä eteenpäin relevanteissa organisaatioissa, kuten työllisyyspalveluissa, oppilaitoksissa, yrityksissä ja kaupungin päätöselimissä. Hankkeessa tähän asti tuotettu yhteenvetomateriaali yrityshaastatteluista ja Tulevaisuuspajasta on jaettu osallistujille ja käytettävissä. Tarkempaa tietoa yhteisistä jatkotoimenpiteistä on luvassa jo ensi vuoden alussa.