Vantaan 50. Elinkeinopäivässä katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen: kasvu syntyy kyvystä uudistua

Uutinen

Vantaan Elinkeinopäivä järjestettiin jo 50. kerran. Juhlavuoden teemana oli ”Uudistu rohkeasti – kasva muutoksessa”. Noin 500 osallistujaa kokoontui Clarion Hotel Helsinki Airportiin pohtimaan Vantaan ja yritysten tulevaisuutta, kasvua sekä pärjäämistä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Päivän viesti oli selvä: tulevaisuutta ei kannata jäädä odottamaan, vaan sitä tehdään yhdessä.

Vantaan 50. elinkeinopäivä kuva tapahtumasta

Elinkeinopäivän ohjelma toi yhteen näkökulmia teknologian murroksesta, yritysten uudistumiskyvystä ja Vantaan tulevaisuudesta. Puheenvuoroissa ja keskusteluissa pohdittiin, miten tekoäly, rohkeat valinnat ja yhteistyö voivat auttaa yrityksiä ja kaupunkia menestymään muutoksessa. 

Päivän juonsivat Helsingin seudun kauppakamarin Vantaan aluetoimiston johtaja Reino Meriläinen ja Vantaan kaupungin ennakoinnin asiantuntija Viivi Raitio. 

Juhlavuosi toi lavalle myös yllätysartistin, kun tapahtumassa esiintyi Vantaalta kuuluisuuteen noussut rap-artisti Mäkki. Musiikista vastasi myös Vaskivuoren lukion trio Vilho Ahola, Veera Puhakka ja Verneri Timonen. 

Tulevaisuutta ei odoteta, se tehdään

Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen muistutti avauspuheenvuorossaan, että Vantaa on paikka, jossa tapahtuu koko ajan. Kaupungin vahvuuksiksi hän nosti kasvavan, nuoren ja kansainvälisen väestön, lentoaseman, yritysalueet ja sijainnin sekä Vantaalle ominaisen tekemisen tavan.

Timosen mukaan tulevaisuus tehdään, vaikka kaikkeen ympärillämme tapahtuvaan ei voidakaan vaikuttaa. Samalla kaupungin on pystyttävä parantamaan omaa toimintaansa. Lupaprosessien on toimittava ja päätöksiä on synnyttävä. Hän haastoi yrityksiä lähestymään kaupunkia ja vaatimaan siltä rohkeutta.

- Lähestykää meitä, haastakaa kaupunki olemaan yhtä rohkea kuin te olette, Timonen sanoi. 

Tekoälyssä suurempi ei aina ole parempi 

Centre for European Policyn Nordic Countries -alueen tieteellinen johtaja ja Digitalisation & AI-yksikön johtaja Anselm Küsters tarkasteli puheenvuorossaan tekoälyn tehokasta hyödyntämistä ja yritysten resilienssiä. Hänen mukaansa tekoälyn potentiaalia ei yrityksissä vielä hyödynnetä tehokkaasti. Ratkaisuksi Küsters ei kuitenkaan tarjonnut mahdollisimman suurta määrää tekoälyä. Yritysten kannattaa sovittaa sen käyttö omiin tarpeisiinsa. 

Puheenvuorossa nykyhetki sai myös historiallisen perspektiivin. Maailma on kohdannut suuria murroksia ennenkin, ja monet uudet teknologiat ovat aikanaan herättäneet vastustusta ja jopa pelkoa.  

Muuttumatta jättäminen voi olla suurin riski 

Uudistuminen nousi esiin myös yritysten omissa kokemuksissa. Kauppakeskus Jumbon kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro kiteytti muutoksen merkityksen yksinkertaisesti: Jumbon vahvuus on sen kyvyssä muuttua. Kun ympärillä oleva kaupunki ja asiakkaiden arki muuttuvat, myös kauppakeskuksen täytyy muuttua mukana. 

- Kauppakeskuksen suurin riski ei ole muutos, vaan olla muuttumatta, Lehtoaro sanoi.  

Myös elintarvikealalla muutos on myyntivaltti. Aiheesta oli keskustelemassa Gavrielides Foodsin johtaja Nasia Gavrielides-Klemetti. Keskustelussa nousivat esiin nopeasti vaihtuvat trendit ja kärsimättömät markkinat sekä ennakkoluuloton makujen ja eri kulttuurien yhdistäminen. Yrityksen tulevaisuuden kannalta Vantaan vahvuuksiksi nousivat logistinen sijainti, yhteydet ja yritysmyönteinen ilmapiiri. 

Seuraavat 50 vuotta tarvitsevat rohkeutta ja tekijöitä

Juhlavuoden katse ei ollut vain menneessä, vaan ääneen pääsivät myös nuoret – Vantaan tulevaisuudentekijät. ”Seuraavat 50 vuotta Vantaan elinvoimaa” -paneelikeskustelussa tulevaisuutta pohtivat Caverion Suomi Oy:n asennuspäällikkö Santeri Kuvaja, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -lähettiläs Kelly Chau sekä Hildén & Kairan yrittäjä Aarni Hildén. 

Keskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, millaisia taitoja tulevaisuuden työelämä tarvitsee. Vastauksiksi nousivat sinnikkyys, sosiaaliset taidot, tekninen osaaminen ja karisma. Samalla peräänkuulutettiin heittäytymistä, omalaatuisuutta ja ylpeyttä omasta tekemisestä. Seuraavien vuosikymmenten Vantaalle keskustelijat toivoivat muun muassa lisää yrittäjiä ja nuorille enemmän mahdollisuuksia tutustua yrittäjyyteen.  

Yhteistyö kantaa vuosikymmenestä toiseen

Kun ensimmäinen Vantaan Elinkeinopäivä järjestettiin vuonna 1977, sen tehtävänä oli rakentaa yhteyttä kaupungin ja yritysten välille. Lähes 50 vuodessa yhteistyö on kehittynyt satunnaisesta vuoropuhelusta jatkuvaksi kumppanuudeksi. Samalla Vantaa on muuttunut nuoresta kaupungista kansainväliseksi lentokenttä-, yritys- ja ratikkakaupungiksi.

Lue lisää Vantaan Elinkeinopäivien ja elinkeinoelämän historiasta: https://business.vantaa.fi/fi/vantaan-elinkeinopaivia-ja-elinkeinoelamaa-70-luvulta-nykypaivaan  

Vantaan Elinkeinopäivä on Vantaan suurin elinkeino- ja yritystoimintaa koskeva seminaari ja verkostoitumistapahtuma. Sen järjestää Business Vantaa -verkosto, johon kuuluvat Vantaan kaupunki, Vantaan Yrittäjät, Ammattiopisto Varia ja Helsingin seudun kauppakamari. 

Lisää tunnelmia elinkeinopäivästä

Avainsanat

Elinvoima Yrittäminen