Tuottaako työntekijöiden löytäminen haasteita? Näin rekrytoit työntekijän ulkomailta!
Onko yrityksessänne ollut haasteita löytää sopivia osaajia työtehtäviin? Kun osaajien löytäminen pelkästään Suomen työntekijämarkkinoilta tuntuu haastavalta, on luonnollinen valinta pohtia ulkomailta rekrytointeja uutena mahdollisuutena. Rekrytointiprosessin laajentaminen ulkomaiden markkinoille kasvattaa potentiaalista työnhakijajoukkoa tuntuvasti.
Ulkomaiset osaajat ovat tärkeitä jo monille kansainvälisillä markkinoilla operoiville vantaalaisyrityksille, ja kansainvälisen kokemuksen saaminen yritykseenne voi toimia merkittävänä kasvun vauhdittajana. Ulkomailta on useasti mahdollista löytää osaamista, joka on Suomessa harvinaista. Osaajan rekrytointi ulkomailta saattaa vaikuttaa alkuun haastavalta ja vieraalta, mutta prosessiin on onneksi tarjolla laajasti tukea. Kasasimme tähän artikkeliin tärkeimpiä neuvoja eri vaiheista ulkomaisen rekrytoinnin toteuttamiseksi.
Mitä ottaa huomioon ennen rekrytointiprosessin aloitusta?
Ennen rekrytointiprosessin aloitusta tulisi tunnistaa koko prosessi, joka ulkomailta tulevan osaajan palkkaamiseen liittyy. Ulkomailta rekrytoidessa on hyvä varautua rekrytointiprosessin kestoon. Rekrytointiprosessi voi kestää monissa tapauksissa usean kuukauden ajan. Lisäksi kannattaa päättää, miltä alueelta haluaa löytää osaajan. Kokonaisvaltaista tukea ulkomaisen rekrytoinnin eri vaiheisiin antaa International House Helsingin työnantajaneuvonta, jonka puoleen kannattaa kääntyä jo ennen rekrytointiprosessin aloitusta.
Mikäli ette vielä tunne juurikaan ulkomaalaisia työmarkkinoita, on yksi keino kääntyä IHH:n lisäksi EURES-palvelun puoleen. Maksuton palvelu auttaa rekrytointiprosessin eri vaiheissa, kun haluatte löytää osaajan EU- ja ETA-maista. EURES-asiantuntijat tuntevat eurooppalaiset työmarkkinat, ja he auttavat yrityksiä rekrytointien käynnistämisessä, kohdemaan valinnassa ja mahdollisten paikallisten yhteistyökumppanien löytämisessä. Myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta on mahdollista rekrytoida osaajia. Tietyillä ammattialoilla on kuitenkin kolmansista maista rekrytoidessa varmistuttava ennen rekrytoinnin aloittamista siitä, ettei työntekijöitä löydy Suomesta tai EU-/ETA-alueelta kyseisiin tehtäviin.
Kun aloitatte ulkomailta rekrytoinnin suunnittelun, on syytä alkuun kartoittaa kohdemaan työpaikkasivustoja sekä muita kanavia, joista työpaikkailmoituksenne tavoittaa sopivat osaajat. Työpaikkailmoituksen suunnittelu poikkeaa hieman aiemmasta, jos olette tottuneet rekrytoimaan pelkästään kotimaasta. Työpaikkailmoituksessa on hyvä tuoda esiin tietoa myös Suomeen ja työntekoalueeseen liittyen. Ulkomaiselle työnhakijalle kohdemaan vetovoimaisuus voi olla yksi syistä päätyä hakemaan ilmoittamaanne työpaikkaa. Koska ulkomailta tulijalle syntyy kuluja Suomeen saapumisesta, kannattaa miettiä millaisia kuluja haluatte korvata saapuvalle työntekijälle. Hakuilmoituksessa on syytä tuoda ilmi, mikäli aiotte kustantaa työntekijälle esimerkiksi lentoliput tai korvata oleskeluun ja työntekoon liittyvistä luvista aiheutuvia kuluja.
EURES-palvelun ja itsenäisen rekrytoinnin lisäksi on myös mahdollista käyttää yksityisiä rekrytointipalveluja ulkomaisen osaamisen löytämiseksi. Tarkastakaa myös, mikäli pystytte soveltamaan uuden työntekijän palkkaamiseen palkkatukea, kuten Business Finlandin Talent Explorer -rahoitusta.
Mitä tehdä, kun olette löytäneet työntekijän?
Ennen työntekijän saapumista Suomeen on tärkeää varmistua siitä, että ulkomaalaisella työntekijällä on oikeus oleskella ja työskennellä Suomessa. Esimerkiksi EU- ja ETA-maiden kansalaiset voivat oleskella ja tehdä työtä vapaasti Suomessa 3 kuukauden ajan. Mikäli oleskelu kestää pidempään, on oleskeluoikeus rekisteröitävä Maahanmuuttovirastossa ensimmäisen 3 kuukauden aikana. Työnteko-oikeus on EU- ja ETA-maiden kansalaisille rajaton. Kolmannen maan kansalaiset tarvitsevat yleensä taas työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan, mutta tietyissä tehtävissä on mahdollista työskennellä rajatun ajan ilman oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto neuvoo ulkomaalaisen työnteko-oikeudesta ja oleskelulupien tarpeellisuudesta.
Työntekijä vastaa itse oleskelulupahakemuksensa täyttämisestä, mutta prosessiin liittyy myös työnantajan vastuita. Työntekijä tarvitsee luvan hakemiseen allekirjoitetun työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen työnantajalta. Työnantajan on hyvä tietää prosessin toimintatavoista, jotta osaa neuvoa työntekijää hakemuksen jättämisessä. Työntekijä voi jättää hakemuksen Enter Finland -verkkopalvelun kautta ja antaa oikeudet työnantajalle hakemuksen täydentämiseen. Hakemusprosessi nopeutuu, kun voitte täyttää itse hakemuksen työhön ja yritykseen liittyvät tiedot sekä liittää työnantajalta vaadittuja liitteitä työntekijän puolesta.
Kirjallinen työsopimus kannattaa laatia ajoissa ennen työntekijän saapumista Suomeen. Työnantajan velvollisuutenasi on lisäksi säilyttää tiedot palkkaamistasi ulkomaalaisista työntekijöistä sekä heidän tehtävistään siten, että työsuojeluviranomainen voi tarkastaa tiedot tarvittaessa.
Työntekijää on hyvä neuvoa jo etukäteen elämiseen liittyvistä perusasioissa, kuten esimerkiksi pankkiasioissa sekä luottokortin ja asunnon hankintaan liittyvistä vaiheista. Tarjolla on myös valmiita palvelupaketteja ulkomaisten työntekijöiden maahantuloon.
Miten toimia, kun työntekijä saapuu Suomeen?
Alkuun on syytä informoida työntekijää käytännön asioista, jotka liittyvät Suomessa oleskeluun ja asumiseen. Työntekijä tulee ohjata rekisteröitymään Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa, jotta työntekijä saa suomalaisen henkilötunnuksen. Rekisteröityminen on vaatimuksena mm. verokortin saamiseen.
Mikäli et ole ennen maahantuloa neuvonut työntekijää pankkitilin avaamisessa, on se hyvä hoitaa viimeistään työntekijän saavuttua maahan. Työntekijää voi lisäksi kannustaa opettelemaan suomen tai ruotsin kieltä. Mahdollisuuksia kieliopintoihin tarjoavat esimerkiksi kansalaisopistot. Myös työpaikoille on tarjolla Työpaikkasuomi-koulutusta.
Perheen viihtyvyys on avainasemassa saapuvan työntekijän viihtymisessä Suomessa ja työssään. Yksi hyödyllinen palvelu on SpouseProgram, joka tarjoaa tukea Suomeen saapuvien työntekijöiden puolisoille. Lisäksi tarjolla on liuta monia muita asettautumista tukevia palveluja.
Kaikki saapuvalle työntekijälle tarvittava tieto löytyy IHH:n Newcomer's Guide -opaskirjasta. Osaaja kannattaa lisäksi ohjata Vantaa-infon monikieliseen neuvontaan, jossa työntekijää voidaan opastaa ja neuvoa kaikissa asumiseen sekä Vantaalle asettautumiseen liittyvissä asioissa.
Mikäli haluatte ulkoistaa saapuvalle työntekijälle tarjottavat peruspalvelut, tarjoaa Kokka kohti Suomea -hanke yrityksille erilaisia palvelupaketteja osaajan maahantuloon, asunnon hankintaan ja puolison urapalveluihin liittyen.
Varmista työyhteisöön sopeutuminen
Jotta työntekijä sitoutuu yritykseenne pitkällä aikavälillä, on syytä panostaa ulkomailta saapuvan työntekijän integroitumiseen osaksi työyhteisöä ja työpaikan kulttuuria. Eri maista ja kulttuureista tulevilla työntekijöillä saattaa olla erilaisia tottumuksia kuin oletuksena työyhteisössänne on. Ulkomaalaiselle työntekijälle suomalainen työyhteisö on monella tapaa uudenlainen ja sopeutuminen siihen ei tapahdu käden käänteessä.
Esimiehen on syytä huomioida kulttuurierot työyhteisössä, ja on tärkeää tarjota tukea ja perehdytystä riittävästi uudelle työntekijälle saapumisen yhteydessä. Kansainväliselle työntekijälle kannattaa kertoa perehdytyksen ohessa yleisistä suomalaisista työskentelyn käytänteistä, joita ette välttämättä suomalaiselle uudelle työntekijälle kertoisi. Pienetkin arkiset asiat saattavat olla poikkeavia. Ei ole kuitenkaan kyse pelkästään siitä, että uusi työntekijä sopeutuu työyhteisöön, vaan myös työyhteisön on otettava uusi työntekijä vastaan ja mukauduttava joihinkin hänen tuomiin tapoihin.
Talent Vantaa -hankkeella edistetään kansallisen Talent Boost -ohjelman tavoitteita. Projektin toteuttavat Vantaan kaupunki ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Toiminta saa rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä.